Mitä yksityinen elinkeinonharjoittaminen vaatii?
Yksityinen elinkeinonharjoittaminen, tuttavallisemmin toiminimiyrittäjyys tuo mukanaan vastuuta ja velvoitteita, jotka on hyvä ottaa huomioon ennen yritystoiminnan aloittamista:
- Verotus: Toiminimiyrittäjä maksaa verot ansiotuloistaan, ja yrityksen voitto lasketaan suoraan yrittäjän verotettavaan tuloon. Tulot voidaan osittain myös jakaa pääomatulona verotettavaksi, mikä voi vaikuttaa veron määrästä. Ennakkoveroa maksetaan Verohallinnon määräämän arvion mukaan.
- Yrittäjäeläkevakuutus (YEL): Jos yritystoiminnan tulot ylittävät 9 208,43 euroa vuodessa (vuonna 2025), YEL-vakuutus on pakollinen. Se turvaa eläkettäsi ja sosiaaliturvaasi. YEL-maksut voi vähentää verotuksessa, ja ne perustuvat arvioituun työtuloon.
- Kirjanpito: Kirjanpitolain mukaan yksityinen elinkeinonharjoittaja on velvollinen pitämään kirjanpitoa yritystoiminnastaan. Tämä tarkoittaa, että he ovat velvollisia erottamaan elinkeinotoimintansa kirjanpidon omasta henkilökohtaisesta taloudestaan, vaikka he ovatkin henkilökohtaisesti vastuussa liiketoimintansa velvoitteista, kuten veloista.
- Tilinpäätös: Toiminimiyrittäjät, joiden liikevaihto ylittää 700 000 euroa tai taseen loppusumma on yli 350 000 euroa, ovat velvollisia laatimaan tilinpäätöksen. Tilinpäätös laaditaan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Mainittakoon, että useimmilla toiminimiyrittäjillä nämä rajat eivät täyty.
Toiminimi on yrittäjä, ei yritys
On tärkeää ymmärtää, että yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) on ennen kaikkea yrittäjä, ei erillinen yritys juridisessa mielessä. Tämä tarkoittaa, että toiminimiyrittäjän varallisuus, velat ja vastuut ovat osa yrittäjän henkilökohtaista taloutta. Yritystoiminnalla ei ole omaa oikeushenkilöllisyyttä, kuten esimerkiksi osakeyhtiöllä.
- Yksityinen elinkeinonharjoittaja on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista yritystoiminnan veloista ja sitoumuksista. Tämä tekee liiketoiminnan riskien hallinnasta erityisen tärkeää.
- Yksityisen elinkeinonharjoittajan tulot verotetaan osana yrittäjän henkilökohtaista verotusta, joko ansiotuloina tai osittain pääomatuloina. Yrityksen ja yrittäjän talous ovat käytännössä yhtä.
- Koska yksityinen elinkeinonharjoittaja ei ole erillinen oikeushenkilö, päätökset liiketoiminnassa ovat yksin yrittäjän vastuulla ilman erillistä hallitusta tai muita rakenteita.
- Tämä tekee toiminimiyrittäjyydestä joustavan ja yksinkertaisen vaihtoehdon, mutta myös korostaa yrittäjän oman talouden hallinnan tärkeyttä.
Yksityisen elinkeinoharjoittajan verotus
Yksityisen elinkeinoharjoittajan tulot verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona, ja ne voivat koostua ansiotuloista ja pääomatuloista. Pääomatulon osuus määräytyy yrityksen nettovarallisuuden perusteella, ja sen osuus verotetaan kevyemmin.
Yrittäjä voi vähentää verotuksessa liiketoimintaan liittyviä kuluja, kuten työtilan kustannuksia ja hankintoja, mikä auttaa pienentämään maksettavaa verosummaa.
Ennakkoveroa maksetaan Verohallinnon antaman arvion mukaan yrityksen odotettavasta tuloksesta. Jos tulot poikkeavat ennakoidusta, yrittäjä voi hakea muutosta ennakkoveroon kesken tilikauden.
Lisäksi yksityisen elinkeinonharjoittajan on huolehdittava arvonlisäverosta, jos liikevaihto ylittää 20 000 euroa vuodessa.
Milloin yksityisen elinkeinonharjoittajan kannattaa liittyä kaupparekisteriin?
Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei aina tarvitse liittyä kaupparekisteriin, mutta tietyissä tilanteissa rekisteröityminen on pakollista. Yrittäjän tulee rekisteröityä kaupparekisteriin, jos:
-
Elinkeinonharjoittajan on kirjanpitolain mukaan rekisteröitävä tilinpäätös
-
Elinkeinonharjoittajalla on vakituinen asuinpaikka Euroopan talousalueen ulkopuolella, jolloin tarvitset PRH:n luvan harjoittaa toimintaa Suomessa
Yrittäjä voi kuitenkin halutessaan liittyä rekisteriin vapaaehtoisesti, vaikka yllä mainittuja edellytyksiä ei täyttyisikään. Kaupparekisteriin liittyminen tuo myös etuja, kuten yrityksen nimen yksinoikeuden ja paremman näkyvyyden asiakkaille.
Kun yksityinen elinkeinonharjoittaja rekisteröityy kaupparekisteriin yrityksen perustamisen yhteydessä, hän voi varata itselleen toiminimen, eli nimen, jota hän käyttää liiketoiminnassaan ja mm. markkinoinnissa. Tämän vuoksi yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtymistä kutsutaan usein toiminimen perustamiseksi.
Kenelle yksityinen elinkeinonharjoittaminen sopii?
Yksityinen elinkeinoharjoittaminen sopii erinomaisesti:
- Aloitteleville yrittäjille, jotka haluavat kokeilla liikeideaansa ilman suuria riskejä.
- Sivutoimisille yrittäjille, jotka haluavat ansaita lisätuloja päätyön ohessa.
- Ammatinharjoittajille, kuten freelancereille, taiteilijoille tai konsultteille.
- Yrittäjille, jotka haluavat pienen riskin yrittäjyysmuodon ilman suuria aloituskustannuksia.
Esimerkkejä tyypillisistä toimialoista:
- Freelancer-graafikko: Graafinen suunnittelija voi toimia toiminimiyrittäjänä ja tarjota palveluitaan suoraan asiakkaille ilman monimutkaisia rakenteita.
- Kodin remonttien tarjoaja: Kotitalouksille remonttipalveluita tarjoava yrittäjä voi aloittaa helposti toiminimellä, laskuttaen suoraan asiakkaita.
- Personal trainer: Henkilökohtaisia valmennuspalveluita tarjoava personal trainer voi toimia joustavasti toiminimellä, kattaen samalla omat kulunsa ja verot velvoitteiden mukaisesti.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja on erinomainen tapa aloittaa yritystoiminta, kun haluat helpon ja joustavan yrittäjyyden muodon. Sen perustaminen on yksinkertaista, ja se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla liikeideaasi pienellä riskillä. Huomioi kuitenkin, että vastuu yritystoiminnan taloudellisista velvoitteista on kokonaan sinulla. Jos olet valmis ottamaan ensiaskeleesi yrittäjyyteen, toiminimiyrittäjyys voi olla juuri sinua varten!
Jos taas haluat kokeilla yrittäjyyttä ilman oman yrityksen perustamista, on kevytyrittäjyys sinulle todennäköisesti kaikista vaivattomin tapa testata liikeideaasi. Tällöin sinun ei tarvitse perustaa omaa yritystä ja voit aloittaa toiminnan käytännössä muutamassa minuutissa.