Blogi

Takaisin blogiartikkeleihin

Työnantajan sivukulut – ota selvää ennen kuin palkkaat

Työnantajan sivukulut voivat tulla yllätyksenä sen jälkeen, kun työntekijä on palkattu ja ensimmäinen palkkapäivä tulee. Niitä ei välttämättä tulee ajateltua etukäteen, vaikka kannattaisi.

Työnantajan sivukulut ovat pakollisia maksuja, jotka koituvat yrittäjälle maksettavaksi työntekijöille tilitettävän bruttopalkan lisäksi. Mitä nuo maksut ovat ja kuinka suuria summia henkilökunnan rekrytoinnista lopulta joutuu maksamaan? Olisiko lisäväen palkkaamiseen jokin muu edullisempi vaihtoehto? Lue tästä, millaisia sivukuluja työntekijän palkkaamisesta koituu.

Lisäväen palkkaaminen voi olla ajankohtaista monestakin syystä. Firma menestyy eivätkä yhden ihmisen työtunnit mitenkään riitä kaikkien työtarjousten suorittamiseen. Yrittäjä voi myös palkata työntekijän suorittamaan ne yrityksen kannalta välttämättömät työt, joihin oma osaaminen ei millään riitä. Loma-aikoina tai sairaustapauksen sattuessa työnantaja joutuu kenties palkkaamaan itselleen tuuraajan, mikäli liikettä ei pysty pistämään säppiin vapaiden vuoksi. On itsestään selvää, ettei ammattilaisia ilmaiseksi saa, mutta palkan lisäksi työnantajan maksettavaksi napsahtaa joukko muitakin kustannuksia.

Työnantajan sivukulut
Millaiseen tehtävään tarvitset lisätyövoimaa? Kannattaa pohtia, palkkaatko työntekijän vai teetkö sopimuksen keyvtyrittäjän kanssa.

Työntekijän palkkaaminen ei aina ole ainoa mahdollinen vaihtoehto. Esimerkiksi Omapajan pajatyöläisten joukosta löytyy monen alan ammattilaisia, joiden työpanosta kannattaa hyödyntää lisätyöntarvetta pohdittaessa. Kevytyrittäjältä voi ostaa tarvitsemansa palvelun, mutta työnantaja ei ole työnantajavelvollinen kevytyrittäjää kohtaan. Kevytyrittäjä lähettää toimeksiantajalle laskun tekemästään työstä, jolloin työnantajan sivukulut jäävät pois.

Kevytyrittäjältä voi ostaa tarvitsemansa palvelun, mutta työnantaja ei ole työnantajavelvollinen kevytyrittäjää kohtaan.

Työnantajan sivukulut

Työnantajan sivukulut eivät ole kiusantekoa työnantajalle, vaan niillä huolehditaan työntekijän eläkkeestä, mahdollisista sairauksista, tapaturmista tai työttömyydestä. Alla löytyy listattuna kaikille yhteiset työnantajan sivukulut. Lasten ja alle 17-vuotiaiden nuorten työllistämistä eivät kaikki maksuvelvoitteet koske, mutta tapaturmavakuutus tulee maksaa jokaisesta työntekijästä iästä tai työsuhteen kestosta riippumatta.

  1. Työntekijän työeläkevakuutus, TyEL: TyEL-vakuutus kerryttää työntekijän vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja perhe-eläkettä. TyEL-maksut menevät jokaisesta 17 – 67-vuotiaasta työntekijästä, olipa työntekijä sitten osa- tai kokoaikainen. Työnantajan osuus maksuista on 16,95 – 18,45 prosenttia bruttopalkasta. TyEL-maksu ei ole pakollinen, mikäli työntekijän kuukausiansiot jäävät kyseisen työnantajan palveluksessa alle 59, 36 euron. Vakuuttamisen yläikäraja riippuu työntekijän syntymävuodesta. Vuonna 1957 tai aikaisemmin syntynyt työntekijä vakuutetaan, kunnes hän täyttää 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntynyt kunnes täyttää 69 vuotta ja 1962 tai myöhemmin syntynyt kunnes täyttää 70 vuotta.
  2. Työttömyysvakuutusmaksu, TVR: Työttömyysvakuutusmaksulla kerätään turvaa työttömyyden varalle. Sillä katetaan muun muassa työttömyyspäivärahoja ja työttömyyden ajalta maksettavaa eläkettä. TVR tarvitaan kaikille 17–64-vuotiaille työntekijöille. Työnantajan osuus tästä on 0,5 prosenttia bruttopalkasta ja työntekijän 1,5 prosenttia. Työnantaja pidättää palkansaajan osuuden työntekijän palkasta ja vastaa molempien maksujen suorittamisesta.
  3. Sairausvakuutusmaksu: Sairausvakuutus korvaa sairauden hoidon aiheuttamat kustannukset, lyhytaikaisen työttömyyden sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista 16–67-vuotiaista työntekijöistä. Työnantajan osuus tästä on 0,77 prosenttia työntekijän bruttopalkasta.
  4. Tapaturma- ja henkivakuutus: Tapaturmavakuutuksella turvataan työntekijän tai hänen omaistensa edunsaanti työtapaturman tai ammattitaudin sattuessa. Tämä vakuutus on pakollinen kaikille työntekijöille iästä riippumatta, paitsi jos työnantajan työntekijöilleen kalenterivuoden aikana maksama palkkasumma on yhteensä enintään 1200 euroa. Maksuun suuruus riippuu työn vaarallisuudesta ja toimialasta. Esimerkiksi rakennusala luokitellaan vaarallisemmaksi kuin vaikkapa toimistotyö. Oikein vaarallista työtä tehtäessä maksu voi kivuta korkeallekin, jopa seitsemään prosenttiin. Vuonna 2019 työnantajan keskimääräinen tapaturmavakuutusmaksu on 0,8 prosenttia bruttopalkasta. Vakuutusta voi hakea kaikista tapaturmavakuutuksia myöntävistä vakuutusyhtiöistä.

Esimerkki sivukulujen määräytymisestä:

Seuraavassa esimerkissä oletetaan, että työnantaja palkkaa työntekijän töihin 1800 euron bruttopalkalla. Tämän bruttosumman mukaiset työnantajan sivukulut muodostuvat seuraavalla tavalla:

  • Bruttopalkka = 1800 euroa
  • Työeläkevakuutus TyEL 18,45 % = 332,10 euroa
  • Työttömyysvakuutusmaksu TVR 0,5 % = 9 euroa
  • Sairausvakuutusmaksu 0,77 % = 13,86 euroa
  • Tapaturmavakuutus (riippuu täysin toimialasta, esimerkkilaskelmassa oletus) 1,2 % = 21,60 euroa.

Laskelman mukaan työnantajan maksettavaksi jäisi yhteensä 2176,56 euroa. Sivukulujen osuus tästä summasta on siis 376,56 euroa. Myös Yrittäjät.fi-sivustolla on tietoa maksujen määräytymisestä.

Kaikki edellä mainitut summat perustuvat vuoden 2019 mukaisiin voimassa oleviin maksuihin. Koska kyseisten maksujen summa riippuu osittain palkatun henkilön iästä, laskelman oletuksessa työntekijän ikä on mikä tahansa 17 ja 52 ikävuoden välillä.

Karkeasti pyöristettynä voidaan ajatella, että työnantaja joutuu maksamaan bruttopalkan päälle sivukuluja noin 20 prosenttia palkasta. Näiden pakollisten maksujen lisäksi työntekijä voi joutua maksamaan myös muita kuluja työsuhteen kestosta ja työntekijästä riippuen. Näitä ovat esimerkiksi lomarahat, sairauspoissaolot, vanhempainvapaat ja työterveyshuolto. Kannattaa myös ottaa huomioon, että työntekijän palkanmaksun syynääminen aiheuttaa lisätyötunteja ja tätä kautta kuluja myös kirjanpitäjälle.

Työntekijän palkkaaminen ja sivukulut
Työnantajan sivukulut voivat olla pienyrittäjälle liian kovat. Tähän ongelmaan tarjoaa ratkaisun kevytyrittäjyys.

Kannattaa myös pohtia työntekijöiden aiheuttamia muita välittömiä tai välillisiä kuluja: toimistotyöntekijä tarvitsee oman työpisteen, työpöydän ja työkoneet. Hän saattaa tarvita työpuhelimen, sähköpostin, ATK-tukea ja erilaisia tietokoneohjelmia ja sovelluksia.

Vastaavasti fyysistä työtä tekevä työntekijä voi tarvita sopivat työvarusteet, työkalut ja käyttöönsä ajoneuvon polttoaineineen. Työntekijät tarvitsevat sähköä, vettä ja taukotilan. Osa on lain velvoittamia, osa työhyvinvointiin liittyviä. Mukavassa ja työntekijänsä huomioon ottavassa ympäristössä henkilökuntakin on valmis sitoutumaan työhön ja työviihtyvyyteen.

Vaikka työnantajan sivukulut olisivatkin tilitoimiston huolehdittavana, on tärkeää, että myös yrittäjä itse ymmärtää, kuinka paljon työntekijän palkkaaminen kustantaa ja mitä kuluja palkkaamisessa tulisi huomioida. Kun kulut ovat selvillä, yrittäjän on helpompi hahmottaa todellisia kustannuksia, suunnitella budjettia ja laskea, mihin hänellä yrityksen puitteissa todella on varaa.

Mikä on vaihtoehto työntekijän palkkaamiselle?

Työnantajan kannalta saattaa olla edullisempaa ostaa tarvittava työvoima ulkopuolelta ja välttää näin työnantajan sivukulut. Monet Omapajan kevytyrittäjät toimivat juuri tällä tavalla. Työnantaja maksaa kevytyrittäjälle hänen työpanoksestaan laskun mukaisesti mutta ei ole velvollinen kevytyrittäjää kohtaan. Pajayrittäjä ei myöskään ole työsuhteessa yritykseen nähden.

Jos mainostoimisto tai kotisivuja luova yritys tarvitsee esimerkiksi graafista suunnittelijaa tekemään asiakkaille uutta ilmettä esitteisiin ja logoihin, voi yritys palkata työhön työntekijän tai ostaa palvelut muualta, esimerkiksi juuri kevytyrittäjältä. Kevytyrittäjän valitseminen on usein matalan kynnyksen vaihtoehto: työnantajan ei tarvitse huolehtia kuin lähetetystä laskusta, hänen ei tarvitse pähkäillä lisäkuluja, ei lomarahoja tai sairauspäiviä. Työnantajan tarvitsee maksaa vain työhön käytetystä ajasta ja valmiista työstä.

Kevytyrittäjää voi hyödyntää myös paikoissa, joissa oma osaaminen ontuu.

Kevytyrittäjää voi hyödyntää myös paikoissa, joissa oma osaaminen ontuu. Esimerkiksi remonttipalveluja tarjoava yritys voi ostaa kevytyrittäjältä huonekalujen tai kiintokalusteiden kunnostuksen, kuntosaliyrittäjä taas liikunnanohjaajalta jumppatunnit tai kevytyrittäjän voi palkata kääntämään yrityksen liiketoimintaan liittyviä vieraskielisiä dokumentteja. Kevytyrittäjiä löytyy kattavasti lähes miltä tahansa aloilta.

Kevytyrittäjien tarjoaman palvelun hyödyntäminen on järkevää silloin, kun työ ei ole kokoaikaista, sitä ei tarvitse suorittaa välttämättä työpaikalla ja kun työ on projektiluonteista. Jos mielessäsi on työ tai tehtävä, johon tahtoisit löytää työntekijän pajayrittäjiemme parista, ota yhteyttä meihin ja lue lisää Omapajan Toimeksiantajille-sivulta! Voimme myös yhdessä laskea, mitkä olisivat mahdolliset työnantajan sivukulut ja miten kevytyrittäjyys auttaisi asiaa.

Jos taas tunnet pystyvästi tarjoamaan palvelujasi edellä mainituilla tavoilla, liity Omapajan pajayrittäjien kasvavaan joukkoon! Omapajan pajayrittäjänä voit hyödyntää osaamistasi osa-aikaisesti, keikkatöinä tai täysipäiväisenä pajayrittäjänä. Voit valita miten, milloin ja kenelle haluat työskennellä. Laskutus onnistuu nopeasti ja näppärästi Omapajan laskutustyökalun avulla. Omapajan pajayrittäjänä et sitoudu mihinkään tai joudu maksamaan ylimääräisiä kuluja. Tutustu kevytyrittäjänä toimimiseen tarkemmin ja rekisteröidy Omapajan pajayrittäjäksi. Kevytyrittäjän työpanoksesta hyötyvät kaikki!

Piditkö artikkelista – Jaa se ystävillesi!