Blogi

Takaisin blogiartikkeleihin

Nettotulo vai bruttotulo – mitä eroa niillä on?

Nettotulo ja bruttotulo ovat saman palkan tai maksusumman kaksi eri muotoa. Bruttopalkalla tarkoitetaan sinulle maksettua sopimuksen mukaista maksua, ja nettotulo on verojen jälkeen käteen jäävä summa.

Työntekijä tai pajayrittäjä maksaa tekemästään työstä aina veroa. Bruttopalkasta vähennetään oman veroprosentin mukainen ennakonpidätys. Jos pajayrittäjä myy palveluita, hinnoittelussa pitää ottaa huomioon, että palvelumaksuihin lisätään arvonlisävero (tavallisesti 24 %). Omapaja huolehtii pakollisten maksujen suorittamisesta, jolloin pajayrittäjän ei tarvitse yksikseen pähkäillä näitä maksukäytäntöjä.

Bruttopalkka on sovittu summa, nettopalkka jää käteen

Nettopalkka ja bruttopalkka ovat sanoja, jotka vilahtelevat usein palkkakeskusteluissa. Näiden eroa voi olla haasteellista hahmottaa, mutta pääpiirteessä bruttopalkka on raha, joka työsopimuksessa, korvaushakemuksessa tai muussa palkkiossa on sinulle osoitettu. Nettopalkka taas on konkreettinen summa, joka verojen jälkeen tilillesi kilahtaa. Riippuen veroprosentistasi nettotulon ja bruttotulon välillä voi olla merkittäviäkin eroja.

Nettotulo vai bruttotulo
Kevytyrittäjän kannattaa ennakoida bruttotulo verotusta varten, ja siihen saa apua myös Omapajalta.

Palkka- ja tuloselvityksissä kysytään tavallisesti bruttopalkkaa. Verotusta, korvaushakemuksia ja maksuluokan mukaan meneviä maksuja varten viranomainen tarvitsee tulosi nimenomaan bruttona, vaikka mahdollisen korkean veroprosentin vuoksi nettopalkkasi olisi huomattavasti pienempi. Palkkasumma kannattaakin tarkistaa aina palkkakuitista tai työsopimuksesta eikä tiliotteesi mukaisesta nettosummasta. Palkkasumma kannattaakin tarkistaa aina palkkakuitista tai työsopimuksesta eikä tiliotteesi mukaisesta nettosummasta. Palkkasumma kannattaakin tarkistaa aina palkkakuitista tai työsopimuksesta eikä tiliotteesi mukaisesta nettosummasta.

Palkkasumma kannattaakin tarkistaa aina palkkakuitista tai työsopimuksesta eikä tiliotteesi mukaisesta nettosummasta.

Bruttopalkasta käteen jäävää nettopalkkaa on mahdotonta ilmoittaa etukäteen – se vaihtelee yksilöittäin. Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, mikä tarkoittaa, että mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat myös veroja.

Esimerkki:

  • Jos henkilön bruttopalkka on 2200 euroa kuukaudessa, hän saattaa maksaa siitä veroja 491,70 euroa, jolloin käteen jäävä summa eli nettopalkka on 1708,30 euroa.
  • Jos bruttopalkka on 3200 euroa eli tonnin edellistä isompi, henkilö voi maksaa veroja 923,20 euroa, mikä nettona tarkoittaa 2276,80 euroa.

Summat ovat vain suuntaa antavia, sillä veroprosenttiin vaikuttavat henkilökohtaiset erot, kuten asuinpaikkakunta (kunnallisvero), uskontokunta (kirkollisvero), alaikäisten lasten lukumäärä ja muut seikat.

Oma veroprosentti kannattaa laskea mahdollisimman totuudenmukaiseksi ja nostaa sitä tarpeen mukaan tulojen noustessa. Muuten verottaja saattaa muistaa palkansaajaa ikävillä mätkyillä. Mätkyt eli jäännösvero täytyy maksaa jälkikäteen, mikäli oman tulotasonsa on arvioinut tahallisesti tai tahattomasti liian alhaiseksi. Liian suurena maksetuista veroista tilitetyt summat verottaja palauttaa veronpalautuksena takaisin.

Kevytyrittäjä, ennakoi tulosi!

Kevytyrittäjän haasteena saattaa olla palkan ennakoimattomuus. Kuun alussa ei välttämättä tiedä, mikä on loppukuun lopullinen summa. Oma veroprosentti tuleekin arvioida aina vuositulojen, ei yksittäisen kuukausipalkan mukaan. Kohtuulliset mätkyt tai iloisesti yllättävät veronpalautukset ovat monelle yrittäjälle tai palkansaajalle kuitenkin normaaleja käytäntöjä. Raskaita mätkyjä kannattaa kuitenkin omalla tarkkaavaisuudella vältellä, sillä verohallinto myöntää mätkyille mahdollisuuden enintään kahteen maksuerään.

Vaikka työskentelisitkin pajayrittäjänä vain sivutoimisesti, kevytyrittäjyyden aikana saamasi tulot täytyy silti ottaa huomioon veroprosentissasi. Vuoden 2019 alussa verokortti uudistui yhdenmukaiseksi. Sen myötä kaikille palkkatuloille on sama ennakonpidätysprosentti sekä yksi verokortti. Sivutulon verokorttia tai eri työnantajille laskettua veroprosenttia ei enää ole, sen sijaan on vain yksi vuosituloraja. Velvollisuutesi on itse huolehtia, ettei verokortissa määritelty vuosituloraja ylity. Mikäli muutoksia vuoden aikana syntyy, muutosverokortti on kätevintä tilata suoraan OmaVero-palvelusta.

Sivutulon verokorttia tai eri työnantajille laskettua veroprosenttia ei enää ole.

Lähtökohtaisesti lähes jokainen suomalainen on verovelvollinen. Velvollisuus koskee yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä, työntekijöitä, yksityisyrittäjiä ja kevytyrittäjiäkin. Myös erilaisista korvauksista ja eduista, kuten vanhempainpäivärahasta, työttömyyskorvauksista, eläkkeestä tai sairauspäivärahasta, maksetaan veroja. Lähes kaikkea tuloa verotetaan, ja nettotulo määräytyy sen mukaan. Poikkeuksia on vain muutamia, kuten oman perheen irtaimistosta saadut alle 5000 euron myyntitulot (kirpputoritulot), äidinmaidon tai itse kerättyjen marjojen ja sienien myynnillä saadut tulot sekä lapsilisät.

Kevytyrittäjänä olet arvonlisäverovelvollinen

Omapajan kevytyrittäjänä olet velvollinen maksamaan arvonlisäveroa (alv) aivan samaan tapaan kuin toiminimiyrittäjä. Arvonlisäverolla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun arvonlisää verottavaa veroa. Se koskee lähes kaikkia Suomessa myytäviä palveluita ja tuotteita. Alv lisätään aina tuotteen myyntihintaan. Niin sanottu yleinen verokanta (24 %) kattaa suurimman osan tuotteista ja palveluista. Jos esimerkiksi arvioit, että palvelusi maksaa 100 euroa, arvonlisäverollisen laskun loppusumma on 124 euroa.

Jos esimerkiksi arvioit, että palvelusi maksaa 100 euroa, arvonlisäverollisen laskun loppusumma on 124 euroa.

Palkkioista sopiessasi muista aina merkitä hinnastoosi tieto alv:n lisäämisestä. Muuten asiakas luonnollisesti olettaa sinun laskuttavan juuri sen summan, minkä olet ilmoittanutkin. Tämä voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Mikäli asiakkaan ja sinun välillä on sovittu 100 euron loppusummasta, et voi kyselemättä lisätä maksuun 24 prosenttia arvonlisäveroa. Sen joudut kustantamaan omasta palkkiostasi. Ole siis tarkkana, että asiakas on tietoinen hintoihin lisättävästä arvonlisäverosta. Voit myös hinnoitella palvelumaksusi suoraan alv:lla lisättynä. Näin asiakas hahmottaa heti laskun loppusumman.

Elintarvikkeiden arvonlisäkanta on 14 prosenttia. Tätä kantaa saa käyttää, kun tuotteesi ovat elintarvikkeita (ei kuitenkaan tupakkaa tai alkoholia), eläinten rehuja tai ravintola- ja ateriapalveluita.

Kymmenen prosentin arvonlisäverokanta koskee tiettyjä tuotteita, kuten kirjoja, lääkkeitä, henkilökuljetuksia, liikunta- ja majoituspalveluita, kulttuuri-, sirkus- ja urheilutapahtumien, elokuvien sekä huvipuistojen pääsylippuja sekä televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuja korvauksia. Vähäisen toiminnan arvonlisäverottomuutta ei pajayrittäjänä ole mahdollisuutta harjoittaa.

Talouden suunnittelu
Kevytyrittäjä voi suunnitella talouttaan Omapajan palkkalaskurin avulla.

Mistä kevytyrittäjän bruttotulo ja nettotulo muodostuvat?

Kevytyrittäjänä voi olla vaikea alkuun hinnoitella omia tuotteittaan tai palveluitaan. Kevytyrittäjän tulot muodostuvat lähes kokonaan lähetettyjen laskujen loppusummasta – siksi ei ole ihan sama, millä tavalla palvelusi hinnoittelet tai millaisia laskuja asiakkaillesi lähtee. Laskutuksessa kannattaa kuitenkin olla realistinen, sillä liian alhaiset hinnat romahduttavat todennäköisesti taloutesi, mutta ylihintaisia palveluita ostaa tuskin kukaan.

Tietynlainen kainous voi saada aikaan sen, että arvioi oman osaamisensa alakanttiin. Hintojen polkeminen voi kuitenkin johtaa vääristymiin: miksi kukaan maksaisi hierojalle esimerkiksi 40 euroa tunnilta, jos sinä teet saman viidellä eurolla? Myöhemmin sinun on taas vaikea nostaa hintaa todelliselle tasolle, jos asiakkaat ovat tottuneet alimitoitettuihin palkkioihisi.

Teet kaikille palveluksen, kun hinnoittelet palvelusi heti järkevällä tavalla. Tuoreen kevytyrittäjän kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että vankka kokemus ja asiantuntevuus saavat näkyä myös hinnoittelussa. Kun olet ansainnut kannuksesi ja asiakaskuntasi on vakiintunut, maltillinen hinnannousukaan ei harmita ketään.

Mieti omaa elintasoasi ja summaa, minkä toivoisit käteesi työnteolla jäävän. Vertaile bruttopalkkaasi käteen jäävään nettopalkkaan. Ota huomioon, etteivät bruton ja neton erot ole palkatulla työntekijällä ja pajayrittäjällä välttämättä samat – verotus on kevytyrittäjänä hieman erilainen. 

Voit kokeilla Omapajan laskurilla, millä tavalla oma hinnoittelu olisi järkevää järjestää.

Mistä kevytyrittäjän nettotulo sitten muodostuu? Voit kokeilla Omapajan laskurilla, millä tavalla oma hinnoittelu olisi järkevää järjestää. Palkkalaskuri auttaa hahmottamaan oman tulotason. Selkeyden vuoksi siinä ei kuitenkaan oteta huomioon arvonlisäveroa. Huomioi, että laskuri on aina suuntaa antava, sillä kaikkia kuluja ja menoja siinä ei ole mahdollista ottaa huomioon.

Piditkö artikkelista – Jaa se ystävillesi!