Blogi

Takaisin asiakaskokemuksiin

LVI-alan työmaajohtaja Risto Laakso: ”Kevytyrittäjyys ei kaduta”

”Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1984 enkä enää kaipaa mitään ylimääräisiä ajan- ja rahansyöjiä”

Perinteinen tapa hakeutua työntekijäksi yritykseen ei enää ole ainoa keino työllistyä. Sen rinnalle on viime vuosikymmenien aikana tullut varteenotettavia muita tapoja työllistyä. Kyseessä ei ole mikään ohimenevä trendi – yhä useampi suomalainen joutuu ottamaan ohjat omiin käsiinsä, mikäli mielii päästä työelämän leipään kiinni.

Joillakin aloilla on tehty jo pitkään töitä urakkasopimuksilla, ja tästä rakennusala on hyvä esimerkki. Siksi ei ole mikään ihme, että rakennusalan kevytyrittäjien joukko näyttelee suurta roolia laskutuspalveluiden käyttäjinä.

”En kaipaa ylimääräisiä ajan- ja rahansyöjiä”

Sitran ja Eezyn yhteistutkimus muutaman vuoden takaa valottaa, että 25 prosenttia kevytyrittäjistä työskentelee rakennus-, teollisuus-, sähkö-, vesi-, jätehuolto- tai kuljetusalalla. Rakentajien joukosta kevytyrittäjiä löytyy asentajista kirvesmiehiin ja maalareista vastuuhenkilöihin. Moni siis ryhtyy rakennusalan yrittäjäksi laskutuspalvelun kautta. Yksi heistä on karkkilalainen Risto Laakso.

Laakso on toiminut osakeyhtiömuotoisena yrittäjänä kolmenkymmenenviiden vuoden ajan, aina siitä lähtien kun hän aikoinaan valmistui LVI-teknikoksi. Kevytyrittäjän saappaisiin Omapajalle Laakso hyppäsi vuoden 2019 maaliskuussa eikä ole katunut päätöstään.

”Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1984 enkä enää kaipaa mitään ylimääräisiä ajan- ja rahansyöjiä”, Laakso perustelee päätöstään.

Laakso ei ole ajatustensa kanssa yksin. Viidessä vuodessa kevytyrittäjien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti: vuoden 2018 kevytyrittäjien kokonaismäärä oli arvioiden mukaan jo yli 100 000. Pääsääntöisesti kevytyrittäjänä toimitaan keikkaluonteisesti, jolloin laskutuspalveluiden kautta laskutetaan silloin tällöin tai vain muutamia kertoja.

Heidän lisäkseen kevytyrittäjinä työskentelee osa-aikaisesti esimerkiksi muualla päätoimisesti työllistyviä, eläkeläisiä tai opiskelijoita. Koko ajan kasvava joukko on kuitenkin onnistunut Laakson tavoin luomaan kevytyrittäjyydestään päätoimista työtä.

Omasta yrityksestä harppaus kevytyrittäjäksi

Laakson työpäivät alkavat varhain ja jatkuvat pitkään. Herätys soi arkisin viideltä aamulla ja puolen tunnin kuluttua hän suuntaa jo kohti ensimmäistä työmaataan. Päivään kuuluu työmaakäyntejä, kokouksia, palavereita ja tapaamisia. Yritysmaailmassa pitkään toimineen ei ole hankala luoda uusia kontakteja tai asiakassuhteita. Laakson ei tosin tarvitse käyttää aikaa markkinointiin tai osaamisensa myymiseen, sillä asiakkaat tulevat hänelle urakoitsijoiden ja muiden yritysten kautta. Kohteita ei tarvitse hakea kaukaa.

”Turussa on ollut kaukaisin kohde, mutta pääasiassa toimin Kehä kolmosen sisäpuolella”, Laakso kertoo.

Koska laskutuspalvelun käyttö hoidetaan verkon kautta, ei omalla sijainnilla laskutuspalveluun nähden ole mitään merkitystä.

Uudenmaan alueella, missä ihmisiä on enemmän ja kilpailu avoimista työpaikoista tästä syystä vääjäämättä kovempaa, löytyy myös suurin osa kevytyrittäjistä. Koska laskutuspalvelun käyttö hoidetaan verkon kautta, ei omalla sijainnilla laskutuspalveluun nähden ole sinällään mitään merkitystä. Omapajan toimintaan Risto Laakso on ollut poikkeuksetta tyytyväinen. Hänen mukaansa Omapaja antaa mahdollisuuden keskittyä olennaiseen.

”Omapaja vaikutti selkeältä ja taisi sitä joku suositellakin”, Laakso muistelee.

Risto Laakson tie yrittäjästä kevytyrittäjäksi on siinä mielessä poikkeuksellinen, että tavallisesti päätoimisesta työskentelystä haaveilevalle kevytyrittäjyys toimii ponnahduslautana tai kokeilualustana ennen varsinaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä. Laaksolle kävi juuri toisinpäin.

Uusille tulokkaille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille, kevytyrittäjyys tarjoaa turvallisen maaperän ottaa tuntumaa omaan alaan, luoda asiakaskontakteja ja perehtyä oman yrityksen perustamiseen liittyviin vaatimuksiin.

Työelämä muuttuu – itse työ ei katoa mihinkään

Työssään Laakso on huomannut yhteiskunnan kiristyvän tahdin ja työelämän muutoksen. Laakson mukaan rakennustyömaat ovat niin hektisiä nykyään, että välillä meinaa happi loppua. Sama ilmiö on havaittavissa lähes poikkeuksetta alalla kuin alalla. Siksi erilaisia palveluntarjoajia, itsensätyöllistäjiä ja muita vaihtoehtoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

Lisäksi kovaa vauhtia vähenemässä olevat niin sanotut vakituiset työpaikat tullaan korvaamaan projekteilla, ostopalveluilla ja keikkatöillä. Selvää on, että vaikka perinteiset työpaikat häviäisivät, työ itsessään ei tule loppumaan.

Tiukassa työtahdissa on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota vapaa-aikaan ja riittävään lepoon. Joskus työelämä täyttää tekemisen tarpeen niin piripintaan, että vapaapäivinä haluaa vain nauttia kaikessa rauhassa omasta ajastaan, kuten Laakso. ”Lepäilen kotona, eli vain löhöilen ja lueskelen.”

Vaikka työn rutiininomaisuutta ja mekaanista toimintaa on jo vähennetty merkittävästi koneiden ja laitteiden myötä, tulevaisuuden tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa työ tulee yhä enemmän painottumaan teknologiaan, konsultointiin ja asiantuntemukseen. Työmaat tarvitsevat inhimillistä tahoa, vaikka mekaaninen työ siirtyisikin robottien käsiin. Lisäksi kovaa vauhtia vähenemässä olevat niin sanotut vakituiset työpaikat tullaan korvaamaan projekteilla, ostopalveluilla ja keikkatöillä. Selvää on, että vaikka perinteiset työpaikat häviäisivät, työ itsessään ei tule loppumaan.

Risto Laaksoa eivät työelämän uudistukset enää kauaa kosketa. Oman työelämänsä varalle pitkän uran tehneellä ammattilaisella ei ole enää mullistavia haaveita. Tulevaisuuden näkymissä siintääkin vapaaherran elämä väljemmällä kalenterilla. ”Eläkkeelle pääsyä odotan kovasti!”

Tykkäätkö jakaa somessa? – Miksi et siis jakaisi tätä?