Hyvät vuorovaikutustaidot ovat työelämän valttikortti – ne lisäävät myyntiä, tuovat asiakkaita ja antavat lisäarvoa rekrytointitilanteessa. Kaikki haluavat tehdä yhteistyötä ”hyvän tyypin” kanssa! Vaikka sosiaaliset taidot eivät olisi oman osaamisen kärkeä, ei hätää! Vuorovaikutustaitoja voi myös opetella.
Vuorovaikutustaidot koostuvat keskustelemisen ja kuuntelemisen taidosta. Vuorovaikutus ei kuitenkaan nojaa pelkään jutusteluun: ilmeemme, eleemme ja kehon kielemme kertovat puolestamme suhteesta toiseen ihmiseen. Kun omaan ulosantiin kiinnittää huomiota, sosiaalisia taitoja pystyy tarvittaessa myös muuttamaan suotuisampaan suuntaan.
Osa viihtyy luonnostaan vuorovaikutustilanteissa. Heistä on helppoa seurustella toisten ihmisten kanssa, eikä sujuva keskustelu tuota vaikeuksia. Ulospäinsuuntauneet ihmiset voivat kokea itsestään antamisen ja jutustelun helpoksi. Heillä voi kuitenkin olla vaikeuksia kuunnella toista tai antaa tilaa toisen mielipiteille.
Vuorovaikutustaitojen hiominen lähtee itsensä tuntemisesta. Kaikilla meillä on heikkoutemme ja vahvuutemme. Miten pystyisimme antamaan toisille parastamme?
Ujo ja hiljainen voi olla erinomainen ”korva”, jolle on helppoa avautua niin keveistä kuin raskaistakin asioista. Hänellä saattaa kuitenkin olla haasteena tarjota samaa vastavuoroisuutta toiselle. Hiljaisen on myös toisinaan vaikea asettaa keskustelulle rajoja. Joskus hyvä kuuntelija voikin tuntea olevansa kuin kaatopaikka, jonne keskustelukumppani kippaa murheensa.
Työelämässä hyvien vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. Joudumme toimimaan arvostavaan ja kohteliaaseen tapaan useamman ihmisen kanssa, myös konfliktilanteissa.
Työmaailmassa hyvät vuorovaikutustaidot koostuvat ihan perusasioista. Tervehditään, kuunnellaan ja toimitaan reilun pelin hengessä. Asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin suhtaudutaan samalla myönteisyydellä ja palvelualttiudella.
Ärhäkkä kilpailuasetelma tai nokittelu kiristää koko työyhteisön välejä. On jokaisen etu, että työpaikalla on rento, lämmin ja kannustava ilmapiiri. Tästä ovat vastuussa kaikki, mutta eteenkin esimiehen tehtävänä varmistaa, että töissä kaikilla on oikeus olla oma itsensä ja ilmaista mielipiteensä hyvän käytöksen puitteissa.
Voi, enhän minä ole porukan naurattaja tai turvaa antava olkapää. Vuorovaikutus kuulostaa synnynnäiseltä supervoimalta, joka katsoo luontaista kykyä eläytyä toisen kohtaloon. Kyseessä on kuitenkin taito, jota voi oppia ja jossa voi kehittyä aina vain paremmaksi.
Ensimmäiseksi tulisi tutustua itseensä: mitä kehoni tekee, kun asiakas tai työtoveri saapuu sisään? Käännynkö puoleen, katsonko silmiin, hymyilenkö? Kehomme ensimmäiset merkit paljastavat meidät ennen kuin ehdimme avata suutamme.
Jos itseään ei tunne, vuorovaikutustaitoja on hankala parantaa. Tutkaile itseäsi aluksi tutussa ympäristössä ystävien ja perheenjäsenten kesken. Tee helppoja harjoituksia ja tarkkaile muiden reaktiota: saatko helposti vastakaikua, tulkitaanko sinua oikein? Onko vastaanotto ilahtunutta?
Vuorovaikutustaitoja voi harjoitella aivan kuin mitä tahansa muutakin taitoa. Riittävällä treenauksella uudet, paremmat tavat muuttuvat lopulta automaatioksi.
Vuorovaikutus on aina kahden kauppaa. Siksi kaikki tilanteet eivät suju nappiin, vaikka kuinka vuorovaikutustaidot olisi hinkattu huippuunsa. Olemme myös inhimillisiä olentoja: tulkitsemme toisiamme väärin tai emme koskaan pääse jonkun kanssa samalla aaltopituudelle. Myös oma huono päivä tai mielessä pyörivät akuutit asiat voivat häiritä kohtaamistamme toisten ihmisten kanssa. Mokailulle ei tule antaa liikaa painoarvoa, vaan keskittyä pikemminkin onnistumisen hetkiin.
Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös rajojen asettaminen. Toiselta osapuolelta ei tarvitse sietää mitä tahansa, vaan kaikkien keskusteluun osallistuvien tulisi toimia toista kunnioittavalla tavalla, vaikka oltaisiinkin keskellä ristiriitatilannetta.