Vieraskynä: Millainen on kevytyrittäjän toimeksiantosopimus?

Kevytyrittäjyys yleistyy kovaa vauhtia ja onkin jo yleistä monilla palvelualoilla ja esimerkiksi asiantuntija-aloilla ja luovilla aloilla. Moni graafikko, kuvaaja, markkinoinnin suunnittelija tai IT-asiantuntija saattaa toimia koko- tai osapäivätoimisesti kevytyrittäjänä.

Kevytyrittäjyys onkin oiva tapa testata yrittäjyyttä, siinä pääsee kokeilemaan oma ideaa ja yrittämistä kevyesti, joustavasti ja matalalla byrokratialla. Se voikin olla astinlauta esimerkiksi toiminimen tai osakeyhtiön perustamiseen. Kyky työllistää itse itsensä on upea saavutus ja kevytyrittäjyys voi olla ensimmäinen askel siihen. Suomessa onkin jo arviolta kymmeniä tuhansia kevytyrittäjiä ja määrä nousee jatkuvasti.

Mistä kevytyrittäjyydessä on kyse juridisessa mielessä?

Kevytyrittäjyyden idea on se, että yrittäjä toimii yksityishenkilönä ja laskuttaa palvelut laskutuspalvelun kautta, ilman omaa y-tunnusta, hankkien itse asiakkaansa ja päättäen palveluista veloitettavista hinnoista.

Kevytyrittäjä käytännössä siis ulkoistaa laskutuksen ja tiettyjen muiden velvoitteiden hoitamisen laskutuspalveluyritykselle ja tämä mahdollistaa yrittäjämäisen toiminnan harjoittamisen ilman yrityksen perustamista tai y-tunnusta. ulospäin toiminta on lähimpänä toiminimellä toimimista.

Tiesitkö, että Omapajan kevytyrittäjänä saat käyttöösi valmiit sopimuspohjat tarjouksien ja toimeksiantojen tekemiseen?

Kevytyrittäjää ei ole kuitenkaan juridisesti määritelty laissa, joten laki tuntee vain työsuhteisen tehtävien suorittamisen ja yrittämisen tunnusmerkistön. Välissä ei ole erityistä “kevytyrittämisen” toimintamuotoa, vaikka viestintä sellaisen kuvan antaakin.

Se mikä on siis tärkeää osapuolten välillä, on siis tärkeä pyrkiä varmistamaan, että yrittäjämäisen toiminnan tunnusmerkistö säilyy. Tämä on yleensä ainakin toimeksiantajan, eli kevytyrittäjältä palveluja ostavan intressissä, sillä toimeksiantaja haluaa välttää sen yllätyksen, että toimeksiantosuhde tulkittaisiin työsuhteeksi.

Kevytyrittäjän vakuuttamisvelvollisuus

Kevytyrittäjyys katsotaan eläkevakuuttamisen kannalta yrittäjämäiseksi työnteoksi, joten kevytyrittäjä velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, mikäli työtuloa koskeva kynnysraja ylittyy (minimiraja 8 261,71 € vuonna 2022).  Jos työtulo jäät alle minimirajan, on yrittäjällä silti mahdollisuus ottaa vapaaehtoinen YEL-vakuutus.

Usein laskutuspalveluiden palvelupaketit sisältävät myös vastuuvakuutuksen. Tämä kannattaa kuitenkin tarkistaa ja tarvittaessa esimerkiksi konsultointipalveluiden osalta ottaa erillinen kyseisiä palveluja koskeva vastuuvakuutus, mikäli se ei kuulu palvelun hintaan. Tulovero- ja kirjanpitonäkökulmasta kevytyrittäjä kuitenkin rinnastetaan palkansaajaan.

Miten varmistaa, että kevytyrittäjän toimeksiantosopimusta ei tulkita työsuhteeksi?

Ainakin asiakkaan intressissä on siis varmistaa, että kevytyrittäjän palkkaamista ei katsottaisi työsuhteeksi. Työsuhteen tunnusmerkistön täyttyminen on kuitenkin pakottavaa oikeutta, joten sitä ei voida yhteisesti sopimalla välttää, mikäli tunnusmerkistö muuten täyttyisi.

Sopimus on silti keskeinen instrumentti siinä, että toimeksiantosuhteesta luodaan yrittäjien välinen toimeksiantosuhde eikä työsuhde.

Työsopimuslain mukaan työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy silloin, kun työntekijä:

1. sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä
2. työnantajan lukuun,
3. tämän johdon ja valvonnan alaisena,
4. palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Erityisen tärkeää on siis sopimusehdoin täsmentää esimerkiksi:

• toimeksisaajan itsenäisyys,
• hinnoittelun arvonlisäveronalaisuus,
• toimeksisaajan vastuu huolehtia muista vero- ja eläkelakien mukaisista lakisääteisistä maksuista ja velvoitteista, sekä
• nimenomainen sopimusehto, jossa todetaan että sopimus ei synnytä työsuhdetta osapuolten välille.

Lisäksi myös mikäli toimeksisaaja olisi velvollinen toimittamaan palveluja yksinomaan yhdelle asiakkaalle, voisi suhde olla lähempänä työsuhdetta. Niinpä osapuolet voivat sopimusehdoin varmistaa sitä, että sopimusta ei katsottaisi työsopimukseksi. Tämä on varmasti molempien intressissä, sillä kukapa haluaisi tuottaa ikäviä yllätyksiä omille asiakkailleen.

Kevytyrittäjän sopimukset

Kevytyrittäjän kannalta on kaksi keskeistä sopimusta: sopimus laskutuspalveluyrityksen kanssa ja toimeksiantosopimus oman asiakkaan kanssa. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa vain jälkimmäistä, eli toimeksiantosopimusta oman asiakkaan kanssa.

Kirjallisen sopimisen merkitys molemmille sopijapuolille

Kirjallinen sopiminen on tärkeää kevytyrittäjän ja tämän asiakkaan välillä ensinnäkin siitä syystä, että pyritään varmistamaan se, että sopimussuhde katsotaan yrittäjämäiseksi toimeksiantosuhteeksi eikä työsuhteeksi.

Toiseksi, kuten henkilöyhtiössä (toiminimi, avoin yhtiö), kevytyrittäjä vastaa velvoitteistaan ja vastuistaan henkilökohtaisesti. Niinpä kirjallinen, riittävän yksityiskohtainen ja kattava sopimus on tärkeä instrumentti suojaamaan kevytyrittäjää sopimusriskeiltä.

Toisaalta, hyvä sopimus myös kuvaa tarkasti osapuolten vastuut ja velvoitteet, eli antaa kevytyrittäjän asiakkaalle selkeän kuvan siitä, mitä palvelusuorituksia se tulee saamaan kevytyrittäjän työn tuloksina.

Hyvin laadittu sopimus on myös imagoasia, eli luo uskottavuutta ja antaa ammattimaisen kuvan kevytyrittäjän toiminnasta.

Sopimus kannattaa tehdä jossain kirjallisessa muodossa, vaihtoehtoina ovat (1) käsin allekirjoitettu sopimus, (2) sähköisesti allekirjoitettu sopimus, ja (3) tarjous-vastaus-periaatteella tehdyt sopimukset, esim. sähköpostitse lähetetty tarjous johon saatu sähköpostitse lähetetty tarjouksen hyväksyminen.

Mistä asioita tulisi sopia kevytyrittäjän toimeksiantosopimuksessa?

Seuraava luettelo kevytyrittäjän toimeksiantosopimuksen sisällöstä soveltuu erityisesti niihin tilanteisiin, kun kevytyrittäjän palvelut ovat esimerkiksi asiantuntijapalveluita.

• Osapuolia koskevassa kappaleessa usein on jo hyvä todeta, että sopimus ei synnytä työsuhdetta osapuolten välille.
• Tausta ja tarkoitus. Tarkoituksen kuvaaminen on tärkeää, sillä se auttaa selventämään sopimuksen tavoitteita molemmille osapuolille, tulkitsemaan muita sopimusehtoja ja täydentämään “sopimusaukkoja”.
• Palvelujen sisältö ja laajuus. Erittäin tärkeä kappale ja kannattaa huolella kuvata palvelujen sisältö ja laajuus, varsinkin kun kyseessä on ei-konkreettinen myytävä asia. Voit myös jopa kuvata mitä ei kuulu palvelusisältöön. Näistä asioista yleensä aiheutuu konflitktit ja erimielisyydet palvelusopimuksissa, kun kumpikin osapuoli käsitti omalla tavallaan sen, mistä sovittiin.
• Palvelujen laatua koskevat kuvaukset. Palvelujen sisältöä koskevassa kappaleessa voit määritellä myös laatuvaatimuksia palveluille tai vaikkapa toimitettaville aineistoille. Ne voivat olla teknisiä määrityksiä, toiminnallisia kuvauksia tai jopa liiketoiminnallisia kuvauksia.
• Toimitettavat aineistot. Määrittele myös mitä konkreettista toimitat, sehän voi olla vaikka valokuva tietyssä tiedostomuodossa tai tulosteena. Määrittele myös toimitusaika taikka palvelujen suorittamisajankohta.
• Osapuolten juridinen suhde. Osapuolten juridinen suhde on hyvä kuvata, eli että osapuolet toimivat itsenäisinä elinkeinonharjoittajina. Myös muut ehdot korostavat sopimuksessa samaa asiaa, kuten kevytyrittäjän velvollisuus huolehtia eläke- ja verolakien mukaisista maksuista sekä palvelujen arvonlisäveron alaisuus.
• Toimeksisaajan yleiset velvoitteet. Toimeksisaajan intressissä on varmistaa, että toimeksisaajan velvoitteet on kuvattu tyhjentävästi ja rajautuu vain niihin nimenomaisiin tehtäviin, jotka sopimuksessa on määritelty. Samoin toimeksisaajan intressissä on varmistaa, että asiakas itse vastaa siitä, että työn tulokset sopivat tämän käyttötarkoitukseen.
• Asiakkaan velvoitteet. Asiakkaalla voi olla velvoitteita toimeksiantosuhteessa, kuten nimittää yhteyshenkilö, antaa tarvittavia tietoja ja tehdä päätöksiä sekä mahdollistaa pääsy asiakkaan toimitiloihin tai järjestelmiin. Tällaiset velvoitteet on hyvä kuvata sopimukseen, jotta asiakaskin tietää, mitä häneltä odotetaan.
• Hintojen osalta tulee mainita mitä hinnat sisältävät, eli yleensä hintoihin lisätään arvonlisävero (kuluttajahinnat pitää myös ilmoittaa kokonaishintana veroineen) ja todeta, että toimeksisaaja vastaa tulovero- ja eläkevakuutusvelvoitteista. Sopimuksessa voidaan ottaa myös kantaa kulukorvauksiin, esimerkiksi matkakulujen osalta. Hinnoittelumalli tulee myös valita, vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kiinteä hinta, aikaperusteinen veloitus taikka kustannuskatto. Tilanteesta riippuen toimeksisaajalle voidaan määritellä raportointivelvoitteet mm. käytettyjen työtuntien osalta.
• Maksuehdoissa voidaan todeta se, miten palvelusuoritukset laskutetaan ja milloin.
• Erityisesti luovilla aloilla ja tietovaltaisilla toimialoilla immateriaalioikeuksista sopiminen on keskeistä. Immateriaalioikeudethan syntyvät lähtökohtaisesti tekijälle, luonnolliselle henkilölle. Lähtökohta on siis toimeksisaajalle myönteinen. Tämä lähtökohta voidaan sopimuksessa vahvistaa, samoin se, millaisen käyttöoikeuden asiakas saa aineistoihin. Lisäksi voidaan määritellä missä tilanteissa jopa omistusoikeus työn tuloksiin siirtyisi asiakkaalle. Joskus tämäkin voi olla perusteltua.
• Erityisesti asiakas voi haluta salassapitoa, mutta joskus se voi olla myös esimerkiksi konsultin intressissä, eli varmistaa, että tulokset eivät päädy kilpailijan käsiin.
• Etämyyntiehdot. Kuluttajakaupassa tulee muistaa ja kertoa myös kuluttajan peruutusoikeuksista etämyynnin osalta sekä tilanteista, joissa kuluttajalla ei ole peruutusoikeutta.
• Sopimuksen voimassaolo. Voimassaoloehtoja voi olla useita erilaisia, helppo ratkaisu on määritellä, että sopimus on voimassa kunnes molemmat ovat täyttäneet sopimusvelvoitteensa. Sopimuksessa voidaan myös ottaa kantaa siihen onko osapuolella oikeus irtisanoa sopimus ja jos, millaisin ehdoin.
• Tämä on tärkeä kappale erityisesti toimeksisaajan, eli kevytyrittäjän kannalta. Ja ehkä jopa juuri se syy, miksi tulee tehdä kirjallinen sopimus. Ilman vastuunrajausta sovelletaan täyden korvauksen periaatetta, eli sopimusrikkomustilanteessa sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan todellisen aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Eli rajaa enimmäisvastuu esimerkiksi asiakkaan maksamaan hintaan. Lisäksi toimeksisaajan intressissä on rajata tiettyjä vahinkoja kokonaan vastuun ulkopuolelle, tällaisia ovat erityisesti vaikeasti arvioitavat ja ennakoitavat välilliset vahingot

Kysyttävää tai kommentoitavaa tähän aiheeseen liittyen? Ota rohkeasti yhteyttä Villyyn, villy.lindfelt@lakius.fi tai 044 2358 211.

Villy Lindfelt on lakimies, KTM, OTM ja LL.M. sekä lakitoimisto LAKIUS Oy:n perustaja. Villyn erikoisosaamista on kasvuyrityksen juridiset kysymykset, erityisesti sopimus-, immateriaali-, IT- ja työoikeusasioissa. Villyn intohimona on myös palvelumuotoilu, ja hän pyrkii huomioimaan asiakkaansa ja kuulijansa ja muotoilemaan viestin selkeäksi, ymmärrettäväksi ja innostavaksi. Villyyn voit ottaa yhteyttä sähköpostitse villy.lindfelt@lakius.fi tai puhelimitse 044 2358 211.