Kun meitä ympäröi hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri, voimme paremmin. Itsensätyöllistäjän kannattaa panostaa empatiataitoihin itsensä ja toimintansa menestyksen vuoksi.
Mielenterveysperustaiset sairauslomat ja työntekijöiden uupuminen lisääntyvät koko ajan. Niistä on tullut uusi kansansairaus sydän- ja verisuonisairauksien rinnalle. Ilmiö ei rajoitu pelkästään Suomeen, vaan on maailmanlaajuinen. Yrittäjähenkisesti työskentelevät kantavat suurempaa vastuuta omasta työstään, joten heidän riskinsä uupua on suurempi.
Empatiataidot ovat tärkeitä kevytyrittäjälle, koska ne suojaavat stressin negatiivisilta vaikutuksilta. Kun empaattinen vuorovaikutus lisääntyy, samalla kasvaa myös henkinen hyvinvointi. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti fyysiseen terveyteen. Myötätuntoisen ilmapiirin vaaliminen töitä tehdessä käynnistää hyvän kierteen, joka vahvistuu ajan myötä.
Mitä empatia on?
Myötätunto ja empatia tarkoittavat eri asioita. Myötätuntoa pitkään tutkinut tutkija Miia Paakkanen määrittelee ne seuraavalla tavalla: Empatia on ihmisen sisäsyntyinen kyky, jonka yksi osa on myötätunto.
Muut empatian osat ovat kognitiivinen empatia ja affektiivinen empatia. Myötätunto on toisesta välittämistä ja hänen hyväkseen toimimista. Kognitiivinen empatia on kyky kuvitella toisen sisäistä maailmaa. Affektiivinen empatia on kyky tuntea toisen tunteet omassa kehossa.
Uskomukset ohjaavat käytöstämme
Uskomusten voima on valtava. Jos esimerkiksi tiukasti uskomme maapallon olevan litteä, ei uutta korjaavaa tietoa välttämättä mahdu sen tilalle. Vielä voimakkaammin uskomme tähän, jos ympäröimme itsemme ihmisillä, jotka jakavat ajatuksemme.
Jokainen hyötyy omiin uskomuksiinsa tutustumisesta. Se voi auttaa kehittämään itseään ihmisenä tai ainakin lisää itsetuntemusta. Ne voivat esimerkiksi vääristää ajatuksiamme erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Jos esimerkiksi ajattelemme, että tiettyyn ihmisryhmään liittyy erottamattomasti tietyt ominaisuudet, päädymme helposti kohtelemaan ihmisiä ennakkokäsitystemme mukaisesti tutustumatta henkilöön oikeasti.
Hankalaa uskomusten tunnistamisesta tekee, että ne tuntuvat olevan osa sitä, keitä me olemme. Joskus uusi ajattelutapa syntyy ulkoisen tapahtuman vaikutuksena, joka muuttaa meidän maailmankuvamme pysyvästi. Itseään ja ajatuksiaan kannattaa kyseenalaistaa, sillä se johtaa parempaan ajatteluun.
Rakkauden mikrohetkistä vahvistusta sosiaalisiin suhteisiin
Paakkanen käyttää myös termiä rakkauden mikrohetket. Sillä hän kuvaa niitä myönteisesti virittyneitä vuorovaikutustilanteita, joita voi syntyä jopa ventovieraiden ihmisten välille arjessa. Me ihmiset olemme toisistamme niin syvästi riippuvainen laji, että myönteisen kohtaamisen tarve on koodattu syvälle meidän biologiaamme.
On luonnollista suhtautua ennakkoluuloisesti tuntemattomiin, mutta meillä on onneksi kyky muuttaa toimintaamme toisenlaiseksi. Nimittäin lämpimämpi suhtautuminen kanssaihmisiin, jopa heihin, joita emme tunne, auttaa meitä selviämään paremmin. Vagushermo on suuressa roolissa näissä tilanteissa. Jokainen positiivinen vuorovaikutustilanne vahvistaa sitä ja jatkossa rauhoitumme helpommin.
Toimivat ja myönteiset sosiaaliset suhteet ovat myös työelämässä ja liiketoiminnassa tärkeitä. Se ehkäisee väärinymmärryksiä ja auttaa selviytymään konfliktitilanteista sujuvammin. Kaikki bisneskumppanuudet on rakennettu lopulta myönteisen vuorovaikutuksen varaan.
Siksi kevytyrittäjänkin kannattaa vaalia hyviä kumppanuuksia ja panostaa asiakaskokemukseen. Toimivat verkostot ja luottamus ovat itsensätyöllistäjän tärkeintä valuuttaa.
Itsemyötätunto edistää ystävällisyyttä
Jos myötätuntoinen vuorovaikutus tuntuu hankalalta tuoda käytäntöön, hyvä aloituspiste on meissä itsessämme. Puhutellessamme itseämme lempeämmin hankalissa tilanteissa, teemme niin helpommin myös muiden kanssa. Tarkoitus ei ole kieltää virheitä tai hankalia hetkiä, vaan tunnustaa inhimillisyytemme ja keskeneräisyytemme ja suhtautua niihin rakentavammin.
Ystävällinen puhe itsellemme edistää kykyämme toipua stressaavista tilanteista ja oppia virheistämme. Kun emme kadota omanarvontuntoamme tehtyämme virheen, meidän on helpompi tunnustaa tapahtunut ja muuttaa toimintaamme jatkossa. Jos sen sijaan sättisimme itseämme loputtomiin jokaisesta virheestä, emme ehtisi pian muuta tehdäkään ja mikään projektimme ei edistyisi. Ystävällisyys itseä kohtaan tekee meistä tuottavampia.
Kevytyrittäjänä ei voi menestyä, ellei tee ainakin muutamia virheitä matkan varrella, joten kyky jatkaa niistä huolimatta on välttämätön.
Lähteet:
Miia Paakkanen: Empatian voima työssä (2022)
Miia Paakkanen: Myötätunto ehkäisee uupumusta kuudella tavalla (Telma 29.11.2017)
Docventures: Myötätunto synnyttää laadukkaampia sosiaalisia yhteyksiä