Kotoa käsin töitä tekevä voi hyödyntää verottajan työhuonevähennyksen. Jos teet työtäsi päätoimisesti, osa-aikaisesti tai keikkaluonteisesti jossain muualla kuin työnantajan osoittamassa työpisteessä, olet oikeutettu työhuonevähennykseen.
Työhuonevähennys ei ole riippuvainen siitä, onko käytössäsi ihan oikea työhuone vai työskenteletkö keittiön pöydän ääressä lähinnä laskuja maksellen. Samoin työhuonevähennyksessä ei merkitse se, onko työsi toimistotyötä vai autojen rassaamista tallissa. Työhuonevähennystä voit hakea sekä pääasiallisena että keikkatyötä tekevänä kevytyrittäjänä, palkansaajana ja yrittäjänä.
Paljonko on työhuonevähennys 2024?
Työhuonevähennys jaetaan kolmeen osaan sen mukaan, kuinka paljon teet töitä muualla kuin työnantajan järjestämissä tiloissa. Teet itse arvion siitä, kuinka paljon töitä joudut hoitamaan kotoa käsin. Tarkista verotuksessa aina kunkin vuoden ohjeistetut summat. Vuoden 2024 verotuksessa työhuonevähennyksen maksimisumma on 940 euroa.
Työhuonevähennys 100 % (940 € / vuonna 2024)
- Työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja käytät työhuonetta pääansiotulosi hankkimiseksi, kuten esimerkiksi freelancer-toimittajat.
- Teet etätyöpäiviä, ja ne ovat yli 50 % kaikista työpäivistä vuodessa.
- Käytät työhuonetta eri tulolähteiden tai tulolajien tulon hankintaan.
Työhuonevähennys 50 % (470 € / 2024)
- Käytät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojen hankkimiseksi.
- Työhuone on käytössä etätyöläisellä osa-aikaisesti, enintään 50 % kaikista työpäivistä vuodessa.
Työhuonevähennys 25 % (235 € / 2024)
- Käytät työhuonetta satunnaiseen tulonhankintaan. Esimerkiksi sivutoiminen tai keikkaluonteinen kevytyrittäjyys.
Vero - mistä työhuonevähennys vähennetään?
Työhuonevähennys on verovähennys, joka kattaa kodin käytöstä johtuvia kuluja työhuonevähennyksenä. Työhuonevähennys kuuluu tulonhankkimismenoihin. Jos saat palkkatuloja, saat automaattisesti 750 euron vähennyksen. Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi.
Voit vähentää työhuoneesta johtuvia kuluja, jos työnantajasi ei ole järjestänyt sinulle työhuonetta tai jos työhösi liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä. Kevytyrittäjä on luonnollisesti oikeutettu työhuonevähennykseen. Päätoiminen kevytyrittäjä voi hyödyntää työhuonevähennyksen täysimääräisesti, osa-aikainen joko 50% tai 25%.
Kevytyrittäjä käyttää tavallisesti omaa kotiaan tulojensa hankkimiseen. Palkansaajan tavoin kevytyrittäjä voi kuitenkin vähentää kulut omassa verotuksessaan.
Ilmoita tulonhankkimismenot vain, jos niitä on enemmän kuin 750 euroa vuodessa. Esimerkiksi, jos olet oikeutettu täysimääräiseen työhuonevähennykseen 940 euroa (vuonna 2024). Alle 750 euron summaa ei kannata ilmoittaa lainkaan, koska et saa alhaisemmasta summasta verohyötyä.
Tulohankkimismenot kannattaa ilmoittaa myös 50% ja 25% työhuonevähennyksen kohdalla, mikäli tämän kustannuksen lisäksi sinulle kertyy muita menoja niin, että niiden yhteissumma ylittää 750 euroa.
Ilmoita tulonhankkimismenot vain, jos niitä on enemmän kuin 750 euroa vuodessa.
Työhuonevähennyksen lisäksi tulonhankkimismenoja voivat olla vaikkapa laskutuspalvelun palvelumaksut, ammattikirjallisuus, työvälineet ja niin edelleen. Lue tulonhankkimismenojen tarkemmat ohjeet vero.fi -sivustolta. Ilmoita summat kokonaisuudessaan, älä vähennä 750 euron omavastuuosuutta itse.
Esimerkiksi:
- Osa-aikainen kevytyritys, työhuonevähennys: 470 euroa
- Laskutuspalvelun palvelumaksut: 150 euroa
- Jäsenmaksut: 190 euroa
Yhteensä: 810 euroa. Tulonhankkimismenot ylittyvät 60 eurolla. Saat siis kuudenkymmenen euron verohyödyn, et kuitenkaan suoraan tätä summaa takaisin.
Miten työhuonevähennys lasketaan ja ilmoitetaan?
Yleensä työhuonevähennys myönnetään kaavamaisin perustein. Kaavamaisen työhuonevähennyksen katsotaan kattavan työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen. Kaavamaisen työhuonevähennyksen kohdalla kuluista ei tarvitse esittää tositteita.
Vähennys voidaan myöntää myös todellisten kulujen mukaan, jos niistä esitetään riittävä selvitys, käytännössä kuitit.
Työhuonevähennystä haetaan OmaVerossa kohdassa Muut vähennykset - Tulonhankkimismenot - Palkkatulojen tulonhankkimismenot ja työhuonevähennys - Työhuonevähennys.
Valitse tilanteesi mukaan:
- Työhuone kokopäiväiseen tulojen hankkimiseen tai yli 50 % työpäivistä etätyötä
- Työhuone osapäiväiseen tulojen hankkimiseen tai enintään 50 % työpäivistä etätyötä
- Työhuone satunnaisten tulojen hankkimiseen tai satunnainen etätyö.
- Muu tilanne (haet työhuonevähennystä esimerkiksi todellisten kustannusten perusteella).
Etätyö - mihin kohtaan työhuonevähennys?
Etätyö on yleistynyt käytäntönä ja tätä myöten etätyöntekijät ovat oikeutettuja tiettyihin verovähennyksiin. Etätyöhön liittyviä kuluja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimismenoina.
Työhuonevähennys on yksi verovähennys, johon etätyöläisen on oikeus hakea. Työhuonevähennyksen määrä määräytyy etätyöpäivien mukaan. Tämän lisäksi etätyöläinen voi vähentää esimerkiksi tietoliikennekulut ja työvälinehankinnat. Näitä voivat olla esimerkiksi tietokoneen näyttö tai työskentelyyn sopiva näppäimistö.
Etätyöhön liittyviä kuluja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimismenoina. Työhuonevähennys on yksi verovähennys, johon etätyöläisen on oikeus hakea.
Jos etätyöläisen on pitänyt tehdä esimerkiksi kalustehankintoja työnsä mahdollistamiseksi, voi kaavamaisen vähennyksen sijaan etätyöstä aiheutuvia kuluja vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Silloin hankinnoista täytyy löytyä tositteet. Satunnainen etätyöntekijä ei voi kuluja vähentää, vaan etätyötä pitää olla tehtynä huomattavissa määrin.
Mikäli palkansaaja vähentää täysimääräisesti työhuonevähennyksen, kodin ja työpaikan väliset matkakulut täysimääräisenä eivät kelpaa.
Jos etätyöntekijä vähentää työhuonevähennyksen täysimääräisenä, hän ei voi samaan aikaan hyödyntää täyttä etua kodin ja työpaikan välisissä matkakuluissa.
Työhuonevähennys pääomatuloista
Pääomatulosta saa vähentää verotuksessa niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneita kuluja. Myös työhuonevähennys voi olla tulonhankkimismeno. Työhuonevähennyksen määrä riippuu tässäkin tapauksessa siitä, onko tulonhankkimistoiminta päätoimista vai onko kyse vain satunnaisten sivutulojen hankkimisesta.
Menojen on oltava perustellusti yhteydessä tulojen hankintaan. Sijoittajan tapauksessa menojen tulee liittyä sijoitustoimintaan. Tämän lisäksi menojen tulee olla järkevässä suhteessa tavoiteltuun hyötyyn nähden.