Työhyvinvointi on monen tekijän summa. Oletko kokenut sen, kun tuntuu siltä, että kaikki menee pieleen? Perheessä on ongelmia, harrastukset eivät mene nappiin ja vielä työpaikalla monet asiat ovat päin seiniä. Tällaiset kaikki päin seiniä -päivät voivat olla satunnaisia, mutta niihin kannattaa puuttua silloin, jos tunne ei mene ohi.
Tärkein työhyvinvointiin vaikuttava seikka on työpaikan ilmapiiri. Kun työntekijät kokevat itsensä tärkeiksi tiimin jäseniksi ja kun kommunikointi työnjohdon kanssa toimii, työympäristö tuntuu turvalliselta ja viihtyisältä. Myös motivaatio vaikuttaa oleellisesti työssä viihtymiseen. Kun työn kokee mielekkääksi, sen tekeminen on palkitsevaa.
Mukavaan työpaikkaan on kiva mennä töihin! Vaikka työtehtävät olisivatkin välillä stressaavia, asiakkaat hankalia tai uudet haasteet järkälemäisiä, kannustava ja yhteen hiileen puhaltava työporukka saa kurjaankin päivään paljon tsemppiä ja iloa.
Avainasemassa hyvän työilmapiirin ja tätä kautta kaikkialle heijastuvan työhyvinvoinnin luomisessa on esimies. Mikään ei kuitenkaan ole yhden kortin varassa – kaikilla työyhteisöön kuuluvilla jäsenillä on oma osansa siinä, että jokainen työntekijä voi tuntea itsensä tärkeäksi ja tervetulleeksi. Työhyvinvointi on kaikkien asia.
Motivaatio pysyy yllä, kun työssä voi luottaa omaan kokemukseensa. Työn tulisi samalla kuitenkin tarjota riittävästi haastetta ja uutta oivallettavaa. Ajatus yksin yrittämisestä tai yrityksen perustamisesta kiehtoo osaksi juuri tästä syystä: oman hankitun kokemuksen voi valjastaa johonkin uuteen ja innostavaan! Kannustusta kokeiluun voi hakea esimerkiksi sivutoimisena pajayrittäjänä Omapajan kautta. Kevytyrittäjyys on myös yksinkertainen tapa kokeilla omaa liikeideaa käytännössä.
Oman työn näkeminen arvokkaana ja arvostettuna nostaa työssä viihtymistä merkittävästi. Joskus työhön uppoaa sillä tavalla, että aika ja paikka unohtuvat täysin. Työn imu vie mennessään, eikä vaativakaan tehtävä tunnu silloin vastenmieliseltä. On kuitenkin paikallaan erottaa hyvä flow kuormittavasta stressistä, jolloin kaikki muu paitsi oma työ menettävät merkityksensä. Työn hyvään imuun eivät kuulu fyysiset tai psyykkiset oireet, ruokahaluttomuus tai unettomuus.
Mielekkäässä työssä ihmisellä riittää energiaa työtehtäviin ja uuden oppimiseen.
Kun oma panostus tuntuu tärkeältä, oman käden jäljen kokee palkitsevana tai on tunne siitä, että pystyy auttamaan tiimiä omalla panostuksellaan, se painaa vaakakupissa enemmän kuin korkea palkka tai hyvä asema. Mielekkäässä työssä ihmisellä riittää mielenkiintoa työtehtäviin ja uuden oppimiseen, mikä johtaa luonnollisesti aina parempaan lopputulokseen. Työn mielekkyys koetaan jopa niin tärkeänä, että moni on valmis vaihtamaan alaa saadakseen kauan kadoksissa olleen motivaation taas kohdilleen.
Ihminen viettää työtä tehden suuren osan elämästään. Tuo aika on oman psyykkisen hyvinvoinninkin kannalta hyvä käyttää ennemmin johonkin merkitykselliseen kuin työhön, joka vie viimeisetkin mehut. Hyppy omaan yrittäjyyteen on nykyisin onneksi entistä helpompaa: omia siipiä voi kokeilla kevytyrittäjänä sivu- tai päätoimisesti. Jos kevytyrittäjyys yhtään kiiinnostaa, kannattaa lukea Omapajan asiakastarinat.
Esimiehen rooli saattaa näyttäytyä joskus kimuranttina, sillä on osattava olla helposti lähestyttävä, avoin ja luottamuksen arvoinen. Samalla on kuitenkin varmistauduttava siitä, että vaaditut tehtävät tehdään ja määrätyt tavoitteet saavutetaan. Hyvä johtaja kannustaa alaisiaan parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen mutta osaa myös rakentavasti puuttua epäkohtiin. Hyvän johtajan tunnusmerkki on, että kehu ja kannustus tulevat ilmaistuksi kaikkien kuullen mutta kritiikki annetaan vain kahden kesken.
Hyvä johtaja on tasapuolinen ja oikeudenmukainen kaikkia työntekijöitään kohtaan. Hyvä johtaja ei kuitenkaan tarkoita täydellistä johtajaa. Jokaiselle sattuu virhelyöntejä tai arviointikyvyn horjumista. Tärkeintä on, että esimies myöntää myös omat heikkoutensa ja on lisäksi valmis ottamaan vastaan alaisiltansa saamaansa palautetta. Työhyvinvointi sisältää tällaisen hyvän ja avoimen kommunikaation.
Esimiehen kannattaa pitää mielessään, ettei kukaan tiedä kaikesta kaikkea, ei edes vuosikymmeniä alalla ollut konkari. Nuoret, uudet mielipiteet voivat tuoda työhön uusia näkökulmia ja oivalluksia. Hyvän ja reilun esimiehen alaiset ovat motivoituneita työhönsä ja antavat täysillä oman panoksensa, jotta haluttu lopputulos saavutettaisiin. Työhyvinvointi onkin tärkeä vastuualue esimiehen työssä.
Työhyvinvointi kuuluu jokaiselle, ja jokaisella työntekijällä on mahdollisuudet vaikuttaa työympäristöönsä myönteisellä tavalla. Kun osaa ottaa vastaan ja myös antaa rakentavaa palautetta, kannustaa työkavereita ja jakaa omaa tietotaitoaan, myös muiden on helpompi lähestyä avoimin mielin. Mikäli omien työtovereiden jaksaminen huolestuttaa, kollegan kohtelu vaikuttaa epäreilulta tai työympäristö välineineen ei edistä hyvää terveyttä, asia kannattaa ottaa puheeksi.
Yhteen hiileen puhaltava työporukka, huumori ja luottamus lisäävät työhyvinvointia.
Avoimen työympäristön luominen voi lähteä liikkeelle ihan pienestä. Uupuneen oloiselta kollegalta voi kysyä, miten voit tai voinko auttaa sinua jotenkin. Työntekijöiden koulutuksiin, virkistyspäiviin tai kehityskeskusteluihin ei kannata heti ottaa poikkipuoleista asennetta. Yhdessä vietetty vapaa-aika voi nostaa työyhteisön me-henkeä sekä paljastaa omista työtovereista uusia puolia. Kehityskeskusteluissa myös porukan hiljaisinkin voi saada äänensä kuuluviin. Tällöin myös sellaiset epäkohdat, puutteet tai myönteiset asiat, joista aiemmin ei ole edes huomattu keskustella, pääsevät ilmoille.
Kaikkien kanssa ei aina vain natsaa. Vaikka yhteisiä virkistysreissuja tai työporukan illanistujaisia järjestettäisiin joka toinen päivä, kaikki kollegat eivät siltikään tunnu sydänystäviltä. Se ei ole tarkoituskaan. On utopistista olettaa, että kaksi aivan erilaista henkilöä sulautuisivat yhteen saumattomasti vain siksi, että heidän työpaikkansa sijaitsee samassa osoitteessa.
Mikäli työpaikkakiusaamista ilmenee, jokaisella työyhteisöön kuuluvalla pitäisi olla velvollisuus puuttua siihen heti.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla lämpimissä väleissä, mutta asialliset suhteet olisivat suotavat. Kun jokainen pystyy toivottamaan toisilleen ”huomenta” ilman hampaiden kiristelyä, kaikilla on paljon helpompi toimia työporukassa. Parin henkilön avoin vihamielisyys jakaa pahimmillaan työporukan kahteen kinastelevaan leiriin, eikä tilanne tällöin välttämättä korjaannu, vaikka toinen pääpukareista siirtyisikin toisiin tehtäviin.
Kiusaaminen on aina vakava asia. Mikäli työpaikkakiusaamista ilmenee, jokaisella työyhteisöön kuuluvalla pitäisi olla velvollisuus puuttua siihen heti. Kaikkien kannalta olisi parasta, jos tilanteeseen pystyttäisiin tarttumaan nopeasti työyhteisön sisällä. Asia saattaa kuitenkin mutkistua, mikäli kiusaaminen on järjestelmällistä, kiusaaja ei suostu tunnistamaan tilannetta tai häiriköijä on esimies. Tällöin asian voi ottaa puheeksi työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshuollon kanssa.
Työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävällä tavalla myös työympäristö. Paljon tapetilla olevat julkisten rakennusten home- ja kosteusongelmat puhututtavat useiden suomalaisten työpaikkojen kahvipöydissä. Erilaiset sisäilmaongelmat ovat ajaneet monet työntekijät pitkille sairaslomille, jopa työkyvyttömyyteen, joten epäilyt kannattaa ottaa vakavasti.
Avokonttorin hälinä, epäergonominen työasento tai kehnot työvälineet alentavat työtehoa merkittävästi. Vastamelukuulokkeet, muotoillut työtuolit, nostettavat ja laskettavat työpöydät sekä nykyaikaiset laadukkaat välineet ovat yksinkertaisia sekä työntekijöiden sairaslomiin verrattuna edullisia vaihtoehtoja ongelmiin. Kahvitauolle ja virkistäytymiselle olisi annettava myös mahdollisuus muualla kuin oman työpisteen äärellä. Se on tärkeää niin fyysisessä kuin toimistotyössäkin. Piristävä tauko voi nostaa jumiin jääneen ajatustyön jälleen raiteilleen.
Etätyö lisää työn mielekkyyttä merkittävästi. Mikäli ihmisellä on mahdollisuus edes muutamana päivänä kuukaudessa hyödyntää etätyöskentelyä, se kannattaa hänelle sallia. Työnantajan epäluuloisuus lorvimisesta tai siitä, että työt eivät tule hyvin tehtyä, eivät ole omiaan nostattamaan työpaikan työhyvinvointia.
Etätyö kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa ainakin kokeiluun. Nimittäin työhyvinvointi voi parantua sitä kautta. Työntekijä tuskin haluaa pilata mahdollisuutensa etätyöskentelyyn hoitamalla tonttinsa etätyöpäivinä huonosti. Etätyö ei näyttäisi vähentävän työntekijän panosta työhönsä vaan päinvastoin: on tutkittu, että niillä työpaikoilla, joissa etätyöskentely on mahdollista, myös työntekijät ovat sitoutuneempia omaan työhönsä.
Edistä työhyvinvointiasi myös vapaa-ajalla! Kun harrastuksesi ja perhe-elämäsi ovat tasapainossa ja koet, että sinulla on aikaa riittävään palautumiseen, jaksat työn kuormittavuuttakin paremmin. Myös toisinpäin: mikäli oma arkesi ja perhe-elämäsi tuntuvat haasteellisilta, mukava työpaikka tuo silloin kaivattua virkistystä sekä muuta ajateltavaa.