”Paljonko on bruttotulo ja kuinka paljon nettoat?” Täh? Palkkakeskustelut saattavat olla kiusallista keskustelun aiheita – varsinkin jos on ihan kujalla siitä, mistä keskustellaan. Mikä on bruttopalkka ja mikä nettopalkka ja kumpi niistä tilille kuukausittain kilahtaa? Otetaan siitä selvää!
Nettotulo ja bruttotulo ovat saman palkan tai maksusumman kaksi eri muotoa. Bruttopalkalla tarkoitetaan sinulle maksettua sopimuksen mukaista maksua, ja nettotulo on verojen jälkeen käteen jäävä summa. Eli bruttopalkka on se summa, joka työstäsi kuukaudessa sinulle maksetaan. Se (ilman ilta- tai ylityökorvauksia) on todennäköisesti kirjattu työsopimukseesi.
Bruttotulo on palkka ennen veroja, nettotulo se summa mikä tilillesi kilahtaa.
Kaikkea tuota rahaa et ikävä kyllä kuitenkaan saa juuri sen suuruisena itsellesi. Bruttopalkasta vähennetään ensin verot ynnä muut pakolliset maksut ennen kuin rahasumma siirtyy tilillesi. Tuo tilillä näkyvä summa on nettopalkkasi.
Bruttopalkka on työsopimuksessa sovittu summa, nettopalkka jää sinulle käteen
Kaikesta työstä on maksettava Suomessa veroa. Siksi brutto- ja nettopalkka eivät koskaan voi olla saman suuruiset. Myös yrittäjä tai kevytyrittäjä maksaa tekemästään työstä veroa. Veron määrä on aina henkilökohtainen ja siihen vaikuttavat tulojen lisäksi muun muassa asuinpaikkakunta ja perheen koko. Tätä kutsutaan progressiiviseksi verotuksesi: mitä suuremmat tulot, sitä enemmän veroja joutuu maksamaan. Riippuen veroprosentista, nettotulon ja bruttotulon välillä voi olla merkittäviäkin eroja.
Bruttopalkasta vähennetään oman veroprosentin mukainen ennakonpidätys. Jos kevytyrittäjä myy tuottamiaan palveluita, hinnoittelussa pitää ottaa huomioon, että palvelumaksuihin lisätään arvonlisävero (tavallisesti 24 %). Omapaja huolehtii pakollisten maksujen suorittamisesta, jolloin kevytyrittäjän ei tarvitse yksikseen pähkäillä maksukäytäntöjä.
Palkkasumma kannattaakin tarkistaa aina palkkakuitista tai työsopimuksesta eikä tiliotteesi mukaisesta nettosummasta.
Palkka- ja tuloselvityksissä kysytään tavallisesti bruttopalkkaa. Verotusta, korvaushakemuksia ja maksuluokan mukaan meneviä maksuja varten viranomainen tarvitsee tulosi nimenomaan bruttona, vaikka mahdollisen korkean veroprosentin vuoksi nettopalkkasi olisi huomattavasti pienempi. Palkkasumma kannattaakin tarkistaa aina palkkakuitista tai työsopimuksesta eikä tiliotteesi mukaisesta nettosummasta.
Työnantajan on työsopimuksessa mahdotonta ilmoittaa käteen jäävää nettopalkkaa etukäteen – se vaihtelee yksilöittäin. Pystyt kuitenkin arvioimaan itse veroprosenttisi verotoimiston laskurin avulla. Voimassa oleva veroprosenttisi on kirjattu vuosittain uudistuvaan verokorttiisi.
Esimerkki:
- Jos henkilön bruttopalkka on 2200 euroa kuukaudessa, hän saattaa maksaa siitä veroja 491,70 euroa, jolloin käteen jäävä summa eli nettopalkka on 1708,30 euroa.
- Jos bruttopalkka on 3200 euroa eli tonnin edellistä isompi, henkilö voi maksaa veroja 923,20 euroa, mikä nettona tarkoittaa 2276,80 euroa.
Summat ovat vain suuntaa antavia, sillä veroprosenttiin vaikuttavat henkilökohtaiset erot, kuten asuinpaikkakunta (kunnallisvero), uskontokunta (kirkollisvero), alaikäisten lasten lukumäärä ja muut seikat.
Oma veroprosentti kannattaa laskea mahdollisimman totuudenmukaiseksi ja nostaa sitä tarpeen mukaan tulojen noustessa. Muuten verottaja saattaa muistaa palkansaajaa ikävillä mätkyillä. Mätkyt eli jäännösvero täytyy maksaa jälkikäteen, mikäli oman tulotasonsa on arvioinut tahallisesti tai tahattomasti liian alhaiseksi. Liian suurena maksetuista veroista tilitetyt summat verottaja palauttaa veronpalautuksena takaisin.
Kevytyrittäjä, ennakoi tulosi!
Kevytyrittäjän haasteena saattaa olla palkan ennakoimattomuus. Kuun alussa ei välttämättä tiedä, mikä on loppukuun lopullinen summa. Oma veroprosentti tuleekin arvioida aina vuositulojen, ei yksittäisen kuukausipalkan mukaan. Kohtuulliset mätkyt tai iloisesti yllättävät veronpalautukset ovat monelle yrittäjälle tai palkansaajalle kuitenkin normaaleja käytäntöjä. Raskaita mätkyjä kannattaa kuitenkin omalla tarkkaavaisuudella vältellä, sillä verohallinto myöntää mätkyille mahdollisuuden enintään kahteen maksuerään.
Vaikka työskentelisitkin kevytyrittäjänä vain sivutoimisesti, kevytyrittäjyyden aikana saamasi tulot täytyy silti ottaa huomioon veroprosentissasi. Vuoden 2019 alussa verokortti uudistui yhdenmukaiseksi kun erillinen sivutulosverokortti jäi pois. Sen myötä kaikille palkkatuloille jäi sama ennakonpidätysprosentti sekä yksi verokortti. Velvollisuutesi on itse huolehtia, ettei verokortissa määritelty vuosituloraja ylity. Mikäli muutoksia vuoden aikana syntyy, muutosverokortti on kätevintä tilata suoraan OmaVero-palvelusta.
Sivutulon verokorttia tai eri työnantajille laskettua veroprosenttia ei enää ole.
Lähtökohtaisesti lähes jokainen suomalainen on verovelvollinen. Velvollisuus koskee yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä, työntekijöitä, yksityisyrittäjiä ja kevytyrittäjiäkin. Myös erilaisista korvauksista ja eduista, kuten vanhempainpäivärahasta, työttömyyskorvauksista, eläkkeestä tai sairauspäivärahasta, maksetaan veroja. Lähes kaikkea tuloa verotetaan, ja nettotulo määräytyy sen mukaan. Poikkeuksia on vain muutamia, kuten oman perheen irtaimistosta saadut alle 5000 euron myyntitulot (kirpputoritulot), äidinmaidon tai itse kerättyjen marjojen ja sienien myynnillä saadut tulot sekä lapsilisät.
Kevytyrittäjänä olet arvonlisäverovelvollinen
Omapajan kevytyrittäjänä olet velvollinen maksamaan arvonlisäveroa (alv) aivan samaan tapaan kuin toiminimiyrittäjä. Arvonlisäverolla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun arvonlisää verottavaa veroa. Se koskee lähes kaikkia Suomessa myytäviä palveluita ja tuotteita. Alv lisätään aina tuotteen myyntihintaan. Niin sanottu yleinen verokanta (24 %) kattaa suurimman osan tuotteista ja palveluista. Jos esimerkiksi arvioit, että palvelusi maksaa 100 euroa, arvonlisäverollisen laskun loppusumma on 124 euroa.
Jos esimerkiksi arvioit, että palvelusi maksaa 100 euroa, arvonlisäverollisen laskun loppusumma on 124 euroa.
Palkkioista sopiessasi muista aina merkitä hinnastoosi tieto alv:n lisäämisestä. Muuten asiakas luonnollisesti olettaa sinun laskuttavan juuri sen summan, minkä olet ilmoittanutkin. Tämä voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Mikäli asiakkaan ja sinun välillä on sovittu 100 euron loppusummasta, et voi kyselemättä lisätä maksuun 24 prosenttia arvonlisäveroa. Sen joudut kustantamaan omasta palkkiostasi. Ole siis tarkkana, että asiakas on tietoinen hintoihin lisättävästä arvonlisäverosta. Voit myös hinnoitella palvelumaksusi suoraan alv:lla lisättynä. Näin asiakas hahmottaa heti laskun loppusumman.
Elintarvikkeiden arvonlisäkanta on 14 prosenttia. Tätä kantaa saa käyttää, kun tuotteesi ovat elintarvikkeita (ei kuitenkaan tupakkaa tai alkoholia), eläinten rehuja tai ravintola- ja ateriapalveluita.
Kymmenen prosentin arvonlisäverokanta koskee tiettyjä tuotteita, kuten kirjoja, lääkkeitä, henkilökuljetuksia, liikunta- ja majoituspalveluita, kulttuuri-, sirkus- ja urheilutapahtumien, elokuvien sekä huvipuistojen pääsylippuja sekä televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuja korvauksia. Vähäisen toiminnan arvonlisäverottomuutta ei pajayrittäjänä ole mahdollisuutta harjoittaa.
Kevytyrittäjä voi suunnitella talouttaanOmapajan palkkalaskurin avulla.
Mistä kevytyrittäjän bruttotulo ja nettotulo muodostuvat?
Kevytyrittäjänä voi olla vaikea alkuun hinnoitella omia tuotteittaan tai palveluitaan. Kevytyrittäjän tulot muodostuvat lähes kokonaan lähetettyjen laskujen loppusummasta. Laskutuksessa kannattaa olla realistinen, sillä liian alhaiset hinnat romahduttavat todennäköisesti taloutesi, mutta ylihintaisia palveluita ostaa tuskin kukaan.
Tietynlainen kainous voi saada aikaan sen, että arvioi oman osaamisensa alakanttiin. Hintojen polkeminen voi kuitenkin johtaa vääristymiin: miksi kukaan maksaisi hierojalle esimerkiksi 40 euroa tunnilta, jos sinä teet saman viidellä eurolla? Myöhemmin sinun on taas vaikea nostaa hintaa todelliselle tasolle, jos asiakkaat ovat tottuneet alimitoitettuihin palkkioihisi.
Teet kaikille palveluksen, kun hinnoittelet palvelusi heti järkevällä tavalla. Tuoreen kevytyrittäjän kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että vankka kokemus ja asiantuntevuus saavat näkyä myös hinnoittelussa. Kun olet ansainnut kannuksesi ja asiakaskuntasi on vakiintunut, maltillinen hinnannousukaan ei harmita ketään.
Mieti omaa elintasoasi ja summaa, minkä toivoisit käteesi työnteolla jäävän. Vertaile bruttopalkkaasi käteen jäävään nettopalkkaan. Ota huomioon, etteivät bruton ja neton erot ole palkatulla työntekijällä ja pajayrittäjällä välttämättä samat – verotus on kevytyrittäjänä hieman erilainen.
Voit kokeilla Omapajan laskurilla, millä tavalla oma hinnoittelu olisi järkevää järjestää.
Mistä kevytyrittäjän nettotulo sitten muodostuu? Voit kokeilla Omapajan laskurilla, millä tavalla oma hinnoittelu olisi järkevää järjestää. Palkkalaskuri auttaa hahmottamaan oman tulotason. Selkeyden vuoksi siinä ei kuitenkaan oteta huomioon arvonlisäveroa. Huomioi, että laskuri on aina suuntaa antava, sillä kaikkia kuluja ja menoja siinä ei ole mahdollista ottaa huomioon.