Naisyrittäjät ja miesyrittäjät voisi ensi ajatuksena laittaa kahteen eri lokeroon. Mutta mitä eroa niillä loppujen lopuksi on? Miten asian kokee naisyrittäjä, joka tekee paljon töitä sekä miesten että naisten kanssa.
Muotoilija Ulla Autio perusti yrityksen vuonna 2014. Aluksi hän teki töitä toiminimellä, mutta sittemmin hän on muuttanut yrityksen osakeyhtiöksi. Yrityksen nimi on nykyään Aihiomo.
Aihiomon puitteissa Autio tekee hoivatilasuunnittelua. Hoivatiloilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi lääkäriasemia ja muita vastaavia kohteita, joissa tehdään hoivatyötä. Hoiva-alalla Autio törmää usein naisyrittäjyyteen, mutta hän tekee paljon yhteistyötä myös miesten kanssa.
Autio käyttää hoivatilojen suunnittelussa erilaisia muotoilun menetelmiä. Yksi hänen työskentelynsä keskeisimmistä arvoista on se, että hän ottaa asiakkaat ja muut tilan käyttäjät aina mukaan hoivatilojen suunnitteluun.
Sen lisäksi, että Autio itse on naisyrittäjä, hän törmää aiheeseen arjessaan usein muutoinkin. Hoiva-alalla hänen asiakkaansa ovat usein naisia.
”Asiakkaani ovat suurimmaksi osaksi naisia, mutta yhteistyökumppanini puolestaan ovat useimmiten miehiä. He ovat muun muassa mainostalojen työntekijöitä tai rakennusalan yrittäjiä.”
Autio ei ole huomannut, että mies- ja naisyrittäjät olisivat keskenään kovin erilaisia. Erot toimintatavoissa johtuvat hänen mielestään enemminkin ihmisten erilaisuudesta muutoinkin.
”Se, miten esimerkiksi laatuun ja työjälkeen kukin suhtautuu, on minusta enemmän persoonakysymys, ei niinkään mies- tai naisyrittäjyydestä johtuvaa. Vaikka toki voi olla niin, että naisyrittäjät tarkastelevat joskus asioita tunnepitoisemmin. Esimerkiksi tämän tyylisten asioiden jakamiseen voisi saada tukea erilaisista naisyrittäjien verkostoista.”
Naisyrittäjät Suomessa ovat perustaneet oman toimintansa tukemiseksi erilaisia verkostoja. Suomen Yrittäjänaiset on valtakunnallinen etujärjestö, paikallisia verkostoja on esimerkiksi Helsingin naisyrittäjät ja Oulun naisyrittäjät.
Ulla Aution mielestä verkostoituminen on yrittämisessä aina hyvä asia. Yritystoimintansa saa parhaiten toimimaan, kun saa muodostettua hyviä suhteita omalla työkentällään. Siksi kannattaakin tutustua siihen, miten naisyrittäjät Suomessa ovat järjestäytyneet.
”Naisyrittäjät saavat muilta naisilta vertaistukea ja rohkaisua myös yrittäjyyden aloittamiseen. Yrittäjyys lähtee liikkeelle alun alkaen hyvin erilaisia tilanteista. Ei ole olemassa vain yhtä mallia lähteä rakentamaan yrittäjyyttä ja sittemmin toimia yrittäjänä. ”
Ulla Autio on aloittanut yrittämisen vasta valmistuneena. Hän kokee itselleen tosi merkitykselliseksi sen, että hän on nähnyt yrittäjyyden myötä oman yrityksen kasvun mutta myös oman kasvunsa ihmisenä.
”Siitä minulla on tullut sellainen tunne ja kokemus, että haluan jatkaa yrittämistä, vaikka välillä on haastavaa. Kun peilaan nykyistä tilannettani lähtötilanteeseen, huomaan kehityksen. Se on ollut tosi mielenkiintoista. En ole alun perinkään luonut itselleni vaatimuksia yrittäjänä, vaan erilaisia tavoitteita ja odotuksia. Kaikkia omia mahdollisuuksiaan ei edes voi alussa nähdä. Monet asiat ja tilaisuudet ovat avautuneet minulle tekemisen ja yrittämisen kautta. "
Autiolle itselleen on ollut tärkeää, että hän on saanut aloittaa yrittämisen rauhassa ja oman kokoisin askelin. Hän on lähtenyt alusta asti avoimin mielin kokeilemaan, miten yrittäjyys häneltä sujuisi. Myös Omapaja neuvoo, miten yrittäjyyttä kannattaa lähteä kokeilemaan. Kannattaa tutustua esimerkiksi siihen, mitä kevytyrittäjyys on.
”Ainakin luovilla aloilla tunnusteleva ja avoin mieli ovat tosi hyviä lähtökohtia yrittäjyyteen, oli kyseessä sitten mies- tai naisyrittäjät. Omia mahdollisuuksiaan ei voi tietää etukäteen. Pitää vain mennä työkentälle kokeilemaan. Siinä ei varmasti menetä mitään, jos edes kokeilee yrittäjyyttä, jos siihen itsellä vähänkin on kipinää. Kun sittemmin onnistuu yrityksen pyörittämisessä, se on ihan hirveän motivoivaa.”