Jarmo Koskinen oli kuusivuotias, kun hän alkoi myydä. Hän osti äidin työpaikalta tukkuliikkeestä isoja karkkilaatikoita, pussitti niistä sekoituksia, hinnoitteli ja myi omalla pihalla. – Minä keksin irtokarkit! Siitä se jonkinnäköinen kipinä lähti.
Yhdeksäntoistavuotiaana Koskinen meni töihin Pohjanmaa Oy:lle. – Pomo kysyi, että ketä kiinnostaa kahden viikon myyjän homma? Minä olin käsi pystyssä ja sillä tiellä ollaan, eikä mitään koulutusta, elämänkoulu.
Nykyään Koskinen myy Novita- ja Luhta Home-merkkejä. Ennakkomyynti syksyyn 2017 on juuri loppunut. – Kaksi lähtöä on keväisin ja syksyisin, alkulähtö ja päälähtö. Täyden farmariauton kanssa ajan. Vaatteita on kaksisataa mallia mukana, kodin tekstiilejä iso laukullinen ja lankoja iso laukullinen.
Koskinen on tehnyt myyntityötä nelisenkymmentä vuotta. – Aina ruukaan olla noin 15 vuotta samassa talossa ennen kuin vaihdetaan.
Asiakkaita ehtii tavata yhden päivässä, mutta sesonkiaikana pitkien matkojen päässä samaan päivään voi mahtua kaksikin asiakasta. Silloin töitä paiskitaan reilusti kellon ympäri. – Ei ole yhtään hankalaa aamua, sitä lähtee ihan mielellään. Ja Suomi on kyllä tullut tutuksi, Koskinen virnistää.
Kun isomman tukkuliikkeen kokonainen osasto lakkautettiin, Koskinen irtisanottiin toisten joukossa. Ikää oli 55 vuotta. Koskinen totesi, että pitäisi perustaa oma yritys. Y-tunnus oli kuitenkin ”peikko ja mörkö”.
Koskinen tutkiskeli, kävi nettikoulua ja ajatteli, ettei halua semmoiseen lähteä. – Omapaja ja kevytyrittäjyys oli vilahtanut jossakin. Sitten kun olin kynä kädessä tekemässä starttirahahakemusta, tuli mieleen, että minähän otan ja soitan. Että ei siinä mitään häviä.
Se iski heti kuin salama päähän, että tämähän on se minun juttu.
Neuvottelu Jääskeläisen Matin kanssa kesti noin kymmenen minuuttia. – Se iski heti kuin salama päähän, että tämähän on se minun juttu. Seuraavalla kerralla tehtiin sopimukset. Samanlaisia kavereita on tullut ja olen suositellut.
– Elokuun ensimmäinen päivä aloitin. Alkuvaihe oli aikamoinen ruljanssi. Ja kun tämä perustuu ennakkomyyntiin. Mutta nyt on vauhtiin päästy, niin voi sanoa.
– Kun ensimmäistä kertaa lähdin myyntiedustajanan myyntimatkalle 80-luvun alussa, minua pelotti. Silloin piti myyntiedustajilla olla kravatti ja kauluspaita. Mietin, että miten minä selviän.
– Olen myynyt käytännössä kaikkea: taloustavaroita, työkaluja, vapaa-ajan juttuja, kodinkoneita ja vaatteita. Ja ostajan hommastakin on kokemusta, kaikki kotimaiset tuotteet, Iittalat, Hackmannit ja Sini-tuotteet.
– Mukavinta on, kun saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Ei tarvitse olla hiljaa hetkeäkään. Mutta siitä minut kentällä tunnetaan, että olen rehellinen. Sanon, että älä ota tuota, se ei mene kaupaksi.
Koskinen on vuokrannut itselleen konttorin vajaan kilometrin päästä kotoa. – Periaate on, että kaikki laskutukset on ajan tasalla, ettei kerry. Teen päivittäin omat laskutukset. Laskutustyökalu on ollut hyvä työkalu. Tänne tykkään tulla työt hoitamaan, haluaisin työt pitää työpaikalla ja kotiasiat kotona, mutta ei se aina onnistu.
Siitä minut kentällä tunnetaan, että olen rehellinen. Sanon, että älä ota tuota, se ei mene kaupaksi.
– En tiedä, onko ihan samantyyppistä tekijää toista Omapajassa. Tämä työ antaa hirveän paljon, kun päivääkään ei ole samanlaista. Kyllä mulle on sanottu, että olen muuttunut iloisemmaksi, kun pystyn nyt vapaasti tekemään. Tässä pystyn nyt olemaan itseni herra ja päättämään, lähdenkö huomenna reissuun. Mutta aina sitä haluaa lähteä.