Elämä on ennakoimatonta, lopulta. Pystymme ennustamaan, suunnittelemaan ja varautumaan, mutta useimmiten tilanteiden ja muutosten lopullinen luonne paljastuu vasta tapahtumahetkellä ja sen jälkeen.
Elämme nyt, keväällä 2020, yrittäjinä ja kevytyrittäjinä haastavaa aikaa. Tilanne on sillä tavalla erikoinen, että joillakin aloilla palveluille ja tuotteille on paljon kysyntää, toisilla aloilla työt loppuvat kokonaan. Miten tästä tilanteesta parhaiten selviää? Voiko parhaillaan käynnissä olevassa tilanteessa nähdä jotain hyvää?
Yksi tapa löytää ratkaisuja uuteen tilanteeseen on kuunnella eri alojen ammattilaisia ja aikamme ajattelijoita. Esimerkiksi Ilkka Halava on tulevaisuudentutkija, yritysvalmentaja ja yksi Suomen suosituimmista puhujista. Hän kuvaa itseään sydämelliseksi radikaaliksi, sovittelijaksi ja myötäajattelijaksi.
”En kestä yhtään päivää, jos en opi jotain uutta. Olen lähtemättömän utelias. Se on aivojeni jokapäiväinen asetus.”
Voisiko Halavan ajatuksesta ottaa oppia? Ehkä kannattaisi. Halava on vaikeidenkin ongelmien kärsivällinen ratkoja ja mahdollisten tulevaisuuksien tarkkanäköinen kartoittaja. Hänen taustoihinsa ja ajatuksiinsa pääset tutustumaan tarkemmin hänen kotisivuiltaan.
Yrittäjän menestymiseen vaikuttavat samat periaatteet kaikilla aloilla. Yksi kaikkia yhdistävä asia on se, miten suhtaudumme muutokseen. Oletko ajatellut, että haastavasta ajasta huolimatta nyt on hyvä tilaisuus pysähtyä ja tehdä uusia tulevaisuudensuunnitelmia? Voisiko työelämän murros ohjata toimintaamme entistä parempaan suuntaan?
Ilkka Halava on todennut, että tulevaisuudessa työ ja aika sekä työ ja paikka erkanevat toisistaan. Toisin sanoen ajalla ja paikalla ei ole työnteon kannalta merkitystä. Kun useimmiten teemme arkisin töitä pääasiassa kahdeksasta neljään, se tekee Halavan mielestä työstä tylsää. Tämän toimintamallin mukaan rakennamme prosesseja, vaikka kannattaisi rakentaa projekteja.
Voisiko nykyisen poikkeustilanteen nähdä työelämän murroksena, joka on ollut jo pitkään käynnissä?
Jos tulevaisuudessa yksittäiset ammatit ja työpaikat katoavatkin, se ei ole Halavan mukaan mitenkään uutta ja ihmeellistä. Se on luontevaa kehitystä, jollaista elämässä aina on ollut. Voisiko tässä kohtaa tilanteen siis nähdä niin, että muutos antaa mahdollisuuden kehittää uutta ja jotain entistä parempaa? Voisiko tylsistymisen tilalle kehitellä jotain inspiroivia ja uudenlaisia toimintamalleja?
Voisiko nykyisen poikkeustilanteen nähdä työelämän murroksena, joka on ollut jo pitkään käynnissä? Ehkä niin voisi ja ehkä niin kannattaisikin nähdä. Nykytilanne yhteiskunnassamme vain nopeuttaa tuota muutosta. Vaikka aika on haastava ja useimmalle varmasti raskas ja vaikea, muutoksessa voi silti nähdä mahdollisuuksia.
Suhtaudumme muutoksiin ja poikkeustilanteisiin eritavoin. Usein ihmiset jaetaan neljään ryhmään: visioijat, tekijät, mukautujat ja valittajat. Visioijat ideoivat ja heittävät ajatuksia ilmaan. Tekijät ehkä tarttuvat joihinkin ideoihin ja alkavat toteuttaa niitä. Mukautujat lähtevät tekijöiden matkaan, koska tilanne vaatii sitä. Valittajia on sitten aina, ja heistä osa lopulta mukautuu ja osa jää muutoksen ulkopuolelle.
Tilanne ei koskaan kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Meissä on monenlaisia piirteitä, mutta jokaisen kannattaisi miettiä, miten selviää muutoksen pyörteissä. Tässä onkin yksi yleishyödyllinen ohje kevytyrittäjille:
Ilkka Halavalla on vaikuttava määrä näkemystä suomalaisten yritysten ennakointi- ja uusiutumiskykyyn. Hän on ollut mukana sekä yksityisen että julkisen sektorin kehityshankkeissa yli 300 eri organisaatiossa – sekä suomalaisissa että kansainvälisissä.
Halava sanoo, että Suomi on hänen mielestään menestynyt henkisen pääomansa avulla. Hän uskoo, että Suomella on pienenä yhteiskuntana kokoaan suurempi merkitys tulevaisuuden rakentajana ja kehittäjänä. Hänen mielestään ei kuitenkaan pidä vähätellä eri tilanteissa sitä epävarmuutta, mitä esimerkiksi nuori sukupolvi kokee.
Hyviä asioita tapahtuu varmasti. Sekin on väistämätön tosiasia.
”Kun elämme murroskautta, kysymykset, joita murroskausi tuottaa, ovat erityisiä. Kun puhutaan rakenteellisista muutoksista, tarvitaan erityisen paljon tulevaisuusajattelua ja toisiamme. Lähimmäisen ja kauimmaisen rakkauden täytyy ajaa itsekkyyden ohi.”
Haasteellisten aikojen hyvät puolet avautuvat ajan kanssa. Tänäänkään ei siis kannata vaipua epätoivoon. Hyviä asioita tapahtuu varmasti. Sekin on väistämätön tosiasia. Ollaan siis kärsivällisiä, annetaan tilaa luovuudelle, uusille ideoille ja tulevaisuutta inspiroiville ajatuksille!