Kun toimelias mies jää eläkkeelle, saattaa aika käydä pitkäksi. Näin kävi autojen parissa uransa tehneelle ja insinööritaustaiselle Kari Juvoselle. Oltuaan vuoden verran eläkkeellä, hän totesi kaipaavansa mielekästä tekemistä.
”Mä olen jo sen ikäluokan mies, että mulla ei haittaa opiskelut eikä mitkään mun työntekoa. Mä olin vapaaherrana eli eläkkeellä vuoden verran ja mulle tuli aika pitkäksi.”
Biilan autojen siirtokeikat löytyivät kuin tilauksesta.
”Kaverit sano, että hyvistä kuskeista on aina pulaa ja mä sanoin että mä voisin koittaa. Siit se sitten lähti silloin kolme vuotta sitten.”
Juvonen aloitti työt varovasti tunnustellen. Nyt hänellä on takanaan jo lähes 2000 ajoa ja viikossa hänelle kertyy vähintään 40 työtuntia. Poiketen monista muista kuskeista, hän tekee tätä päätyökseen.
Kari Juvosen työpäivä saattaa sisältää jopa kahdeksan ajoa, jos hän ajaa pelkästään paikallisia keikkoja. Haastattelupäivänä hän oli aloittanut työskentelyn jo seitsemältä aamulla.
Rahaa ei Juvosen mielestä saa tästäkään hommasta helposti, vaan töitä joutuu tekemään. Tämä ei haittaa, koska hänet on kasvatettu pienestä pitäen työntekoon.
”Motivaatio on kova tähän ajoon. Ja kun mä olen vilkas luonne ja ymmärrän jotain autoista, niin mulla ei ole mitään stressiä vaihtaa aina eri merkkiin. […] Joka autossa on aina eri hanikat ja aika uusia autoja niin kyllä siinä aina menee muutama hetki, kun katsoo että tässä on tää vipu ja toi.”
Juvonen on päättänyt ajaa kaikki keikat, jotka hänen aikatauluihinsa vain sopivat. Hän on todennut, että hänen ei kannata metsästää pelkästään niin sanottuja hyviä keikkoja, koska sitten hänellä saattaa olla päivälle vain yksi keikka ja siinä ei ole taloudellista järkeä.
2-3 päivää viikossa Kari yleensä ajaa paikalliskeikkoja Turussa ja sitten muille päiville etsii töitä esimerkiksi Tampereelta, Helsingistä tai Lahdesta, koska ne ovat sellaisia kohteita, joihin voi lähteä nopeallakin aikataululla.
Kari ajaa kuitenkin keikkoja ympäri Suomen, ihan Rovaniemelle saakka. Vaasan ja Oulun välinen rantatie on tullut hyvin tutuksi ja Oulun lähellä olevan Tupoksen ABC-huoltoaseman rahtaripisteen Juvonen nimeää suosikkimajoituksekseen.
Juvosen aiempikin työura sisälsi paljon asiakaspalvelua, joten hän korostaa sen tärkeyttä myös Biilalle työskentelyssä. ”Ei me tehdä tätä ittemme takia, vaan asiakkaiden takia. Että heidän autot saatais siirrettyä ehjänä paikasta toiseen.”
Hänelle itselleen ei ole onneksi onnettomuuksia tässä työssä sattunut. Hän korostaa, että varovaisuus liikenteessä on paikallaan monella tavalla. Peurat ja muut eläimet saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Pimeällä ajonopeutta on hyvä pudottaa, koska kaikki ihmiset eivät valitettavasti käytä heijastinta.
Omapajaan Kari Juvonen on ollut tyytyväinen ja kaikki on toiminut hyvin. Hän oli aiemmin työurallaan korjaamoyrittäjä, joten tarkkuus ja asioiden kirjaaminen ylös on tuttua puuhaa.
”Kaikki on sujunut suht pienellä vaivalla”, hän sanoo. Karilla on tapana kirjata ajoista syntyneet kulut heti päivän päätyttyä Omapajan laskutusjärjestelmään, jotta hän saa pöydän puhtaaksi ja ne eivät unohdu.
Kevytyrittäjyys ja Biilan keikat eivät ole pelkästään nuorten juttu, kuten Kari Juvosen tarina osoittaa, vaan hommia voi tehdä niin kauan kuin kyvyt ja terveys sen sallivat. Asiakkaatkaan eivät ole hänen ikäänsä säikähtäneet.
”Kui presidentti saa seiskanelosena tehdä töitä, miksei tavan duunari sais. Jos on terve”, Juvonen toteaa hymyillen.